Laivalla~

[Tatsuha Uesugi]

// RYUICHI SAKUMA!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! //

Japanista, jostain randomista satamasta oli lähtemässä kaunis ja suuri laiva kiinaan. Laivalle oli tulossa paljon väkeä. Laivahan oli Japanin suurimpia ja kaiken lisäksi laivalla oli Nittle Gasper keikka. Elikkä tämä kesäinen viikonloppu tulisi olemaan työläs laivan työntekijöille.

Tatsuha oli saapunut satamaan tunti sitten. Äskettäin hän oli jonottanut, että pääsisi laivaan. Nyt Tatsuha väkijoukon ahtaamissa käytävissä ja varmaankin kestäisi minuutti, että Tatsuha pääsisi käveltyä itse laivaan.
Tatsuha oli innoissansa, hän saisi nähdä Ryuichin laulamassa! Tatsuha oli säästänyt rahaa matkalle iät ja ajat. Tatsuha ei maltannut odottaa kun laiva lähtisi satamasta ja keikka alkaisi laivalla. Ekaksi Tatsuhan kyllä piti käydä hytissä, mutta sen jälkeen hän suuntaisi suoraan esiintymis paikalle.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi katsoi lavan edessä miten esiintymispaikka alkoi olla viimeistelyä vaille. Ryuichi hyppäsi lavalle testaamaan mikkiä, ja avaamaan ääntään ennen illan keikkaa.
"Tästä tulee mahtavaa!" hän tuumasi itsekseen iloisena ja sai myöntyileviä vastauksia takaisin.

"Yy..kaa..koo.." Ryuichi testasi mikkiä huomaten äänen olevan hiukan vaimea. Hänelle kyllä sanottiin että mikkiä tuskin tarvittiin niin kantavalle äänelle. Ryuichi naurahti kehuille.
Mikin ääntä nostettiin hieman siihen asti että Ryuichi oli tyytyväinen.
"Ah, kiitos! Haluan viettää omaa aikaa ennen keikkaa!" hän hihkaisi hypäten pois lavalta. Hänestä oli mahtavaa esiintyä lavalla, ja koko keikka sai hänet aivan sekaisin.

Taidan käydä hytissä. Ryuichi tuumasi mielessään. Hän vilkaisi ulos laivan ikkunasta ja huomasi ihmisten vasta tulevan sisälle.
Taskustaan hän kaivoi aurinkolasit ja sujahti käytävälle odottamaan hissiä. Sviitti oli ylimmässä kerroksessa, eikä edes keikkainto saanut Ryuichia kulkemaan portaita.
Kovin kauaa minulle ei ole aikaa... hän mietti, mutta ehti hän kuitenkin hengähtää vähän.
Hissiin ei hänen kanssaan tullut kuin pari ihmistä, jotka hekin suuntasivat melko ylös, mutta eivät kuitenkaan niin ylös kuin Ryuichi.

Kuulevatkohan kalat kun me esiinnytään..? Hänen päähänsä kiri kummallinen kysymys.
Ehkä nekin kuuntelevat keikkaa! hän hihkui mielessään.

[Tatsuha Uesugi]

// Kalat Hihihi! Awww <3 //

Tatsuha vihdoinkin pääsi sisälle laivaan.
Nonni...Missäs se mun lippu on.. Tatsuha mietti ja kaivoi laukustansa laivan lippua, jossa lukisi hytin numero. D....46...Hmm...Onkohan se ylhäällä vai alhaalla...Vai samassa kerroksessa? Tatsuha mietti ja sitten katseli ympärillensä, jos hän löytäisi info taulukkoa laivan kerroksista. Tatsuha löysi semmoisen, joten hän ryhtyi kävelemään sitä kohti. Taulukon ympärillä oli aikalailla väkeä, mutta Tatsuhan pituuden ansiosta hän näki taulukosta lukea etäämmältäkin. D on kerroksen ylempänä. Tatsuha ajatteli ja vilkaisi hisseille päin. Hissejä jonotti turhan paljon väkeä, joten hän kapusi portaita.
Portaat ylös päästyä, Tatsuha hortoili D kerroksen käytävillä. Lopulta hän löysi oikean hytin, 46. Tatsuha astui sisään hyttiin, jonka ovi oli auki. Hän nakkasi kassinsa parisängylle, joka oli ahtaan näköisesti tungettu pieneen hyttiin. Okei mitä nyt.. Tatsuha mietti.

[Ryuichi Sakuma]

//Ryuichilla kalat mielessä O.o XD//

Hissi pysähtyi ylimpään kerrokseen ja Ryuichi käveli käytävälle kaivaen lipun taskustaan. Hän oli jo ehtinyt unohtaa sviittinsä numeron.
"Oh tämähän se oli." hän naurahti itsekseen.

Ryuichi rojahti sängylle rentoutumaan hetken. Hän oli melkein unohtanut sulkea oven, mutta sai sen lyötyä juuri kiinni.
Viereensä hän vetäisi Kumagoron.
"Keikkailu on rankkaa, vai mitä?" hän kysyi kaniltaan joka nyökytteli vastaukseksi.
"Mutta faneja pitää piristää. Keikalla ei saa näyttää väsymisen merkkejä." hän naurahti, ja Kumagoro nyökkäsi.

"Minulla ei ole aikaa paljon. Mihin oikein laitoin ne vaatteet..?" Ryuichi mietti pongahtaen ylös. Hän avasi kaapin oven ja huomasi vaatteiden olevan hyllyllä siististi laitettuna.
"Tulen keikan jälkeen takaisin." hän hymyili kanilleen, joka kaatui istumasennosta selälleen rötköttämään sängylle.
"Sinä olet väsynyt." hän sanoi painaessaan oven kiinni takanaan.

Mitään ei saa jättää viimetippaan. hän ajatteli katsoen kahta varattua hissiä.
Ja vieläpä molemmat kulkee alas.. hän kasoi hetken hissejä, ja päätyi portaiden yläpäähän. Hänen oli paras pitää kiirettä, sillä tauko ei saanut olla kovin pitkä. Vaikka ei hänelle siitä paljon sanomista tulisi, mutta aikatauluista hän halusi pitää kiinni.

Ryuichin onneksi hänen paidassaan oli huppu, joten hän kiskaisi sen kasvojensa suojaksi mennessään alas.
Portaissa tuli vastaan muutamia ihmisiä. Ryuichi ei pahemmin kerännyt katseita, vaikka hän kantoikin mukanaan vaatekertaa.

[Tatsuha Uesugi]

// Fisu Fisu //

Lompakko, kännykkä...Hytin avain. Kaikki mahtuu taskuihin. Tatsuha ajatteli ja riisui mustan hupparinsa, jonka alta paljastui musta paita, jossa luki valkosella Nittle Gasper. Tatsuhalla oli myös toinen Nittle Gasper paita, jossa oli Ryuichin kuva. Tatsuha rakastaa sitä paitaa eniten ja sen takia käyttää sitä harvoin, koska sehän saattaa kulua.
Tatsuha tunki taskuusa hytin avaimen, joka oli hytin pöydällä. Sitten hän vielä tarkisti oliko kännykkä ja lompakko mukana. Nonni. Oikeessa taskussa känny, takataskussa lompakko ja vasemmas avain. Vois sit lähteä. Tatsuha ajatteli ja lähti kävelemään käytävää kohti, sulkien oven perässään.
Tatsuha käveli käytävällä hyräillen Nittle Gasperin laulua "Sleeples Beauty". Portaita hän käveli rennosti alas ja vieläkin vaimeasti hyräillen. Monet katsoivat häntä kummissaan, mutta ei Tatsuha välittänyt. Tatsuhan silmiin kyllä pisti nopeasti juokseva lyhyen puoleinen mies, jolla oli huppu päässään. Tatsuha näki hupparin alta tulevan hieman ruskeita hiuksia ja heti hänelle tuli mieleen Ryuchi Sakuma. Ahh..Sakuma-san...Pääsen näkee sut kohta! <3 Tatsuha ajatteli ja ei ollenkaan osannut yhdistää, että juokseva henkilö olisi itse Ryuichi Sakuma.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi ei erityisemmin kiinnittänyt huomiota vastaan tuleviin ihmisiin. Hän ehti kuitenkin nähdä vilaukselta Nittle Grasper.
Fani. Ryuichin kasvoille nousi hymy. Innokas sellainen. hän mietiskeli.
Ryuichi huomasi olevansa kerroksessa, jossa he esiintyivät, joten hän kiiruhti ihmisten läpi anteeksi pyydellen.

"Anteeksi kun kesti." Ryuichi pyyteli anteeksi muilta, mutta he vain pudistivat päätään. Ryuichilla ei tarvinnut heiltä anteeksi pyytää.
Hän otti hupun päästään kävellessään kohti lavaa. Hupun alta paljastui ruskeiden hiuksien lisäksi myös leveä hymy.

Ryuichi meni lavan taakse pieneen tilaan, laittaen käsissään olevat vaatteet penkille vaihtoa odottamaan.
Ryuichi istui viereiselle penkille heiluen odottavaisesti paikallaan.
Kaikki oli nyt kunnossa, ja keikka olisi voitu aloittaa vaikka heti. Ihmiset alkaisivat pian kerääntyä paikan päälle.

Ryuichi huomasi Tohman istuvan viereensä kolmannelle tyhjälle penkille, joten Ryuichi alkoi hehkuttamaan miten loistava illasta oli tulossa.
"Tänään me vedetään täysillä!" hän hihkui.
"Kuten aina." Tohma hymyili hänelle. Ryuichi ei voinut olla odottamatta keikkaa innoissaan, sillä hän tykkäsi laulamisesta.

Hänelle ja Tohmalle tuotiin heidän aikaisemmin toivomaansa purtavaa, jotta he voisivat syödä jotain ennen keikkaa.
Ryuichi kiitteli kovasti saadessaan eteensä vain kupillisen kirsikoita.
"Noillako sinä elät?" Tohma katsoi Ryuichin kirsikoita ihmeissään.
"Näillä." hän sanoi takaisin.

[Tatsuha Uesugi]

Portaat alas päästyä, Tatsuha katseli ympärillensä. Tiedän sen, että se on tässä kerroksessa mut missä...Taas info taululle sit. Tatsuha ajatteli ja käveli infotaulua kohti. Hän katsoi nopeimman reitin esiintymis paikalle ja sitten ryhtyi menemään sitä reittiä pitkin.
Tatsuha lopulta päätyi oven eteen, jonka edessä jonotti väkeä. Voi itku..Jonottajia ja ei ees pääse viel sisään. Tatsuha ajatteli ja sitten käveli jonon perään ja hänen edessään oli reilut kaksikymmentä ihmistä. Tatsuha katseli seiniä, jos siellä olisi joku juliste jossa lukisi millon ovet avataan. Ovet auki seittämältä ja keikka alkaa ku laiva lähtee eli kaheksalta... Oho viis minuuttia ovien aukasuun. Tatsuha ajatteli ja ajattelun aikana hän vilkaisi kelloa ranteessansa.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi kuuli että ovet aukaistaan ihan kohta. Hän mutusteli kirsikoita tyytväisenä.
"Aika vaihtaa vaatteet." hän naurahti laskien kirsikkakupin penkille, josta itse juuri nousi ylös.
Ryuichi veti hupparin päältään ja sen alla oli valkoinen toppi. Hän veti myös topin pois. //Kuvittele nyt se näky miltä Ryuichin vatsa näyttää.. ;D//
Hän otti penkiltä mustan nahkatakin laittaen sen päälleen. Takin hän jätti auki. Löysät housut hän vaihtoi tiukempiin tummansinisiin farkkuihin.

"Miksi pitää odottaa niin kauan keikan alkuun." Ryuichi alkoi marista heti vaihdettuaan vaatteet. Ketään ei näkynyt hänen vierellään, sillä Tohma oli lähtenyt hänen luotaan jo aikaisemmin.
"Olisi edes jotain seuraa.." hän mietti ääneen istuttuaan takaisin tuolille.
Ryuichi vilkaisi kelloa ja huomasi että ovet aukaistaisiin minä hetkenä hyvänsä.

Ryuichi ei voinut vain istua paikallaan, joten hän meni katsomaan milloin ihmistet päästettäisiin sisään.
Häntä ei kunnolla voinut nähdä, mutta tarkka ihminen pystyisi bongaamaan hänet istumassa lavan vieressä melkein lavan takana.
Ryuichi huokaisi syvään jääden katsomaan kun pari järjestäjää oli menossa avaamaan ovia.
Onkohan ketään tutumpaa ihmistä..? hän innostui katsomaan jokaisen joka sisälle tuli.

[Tatsuha Uesugi]

// Nyjam <33 Grr!! SIXPÄK <3 //

Jes kohta päästään sisään. Mut pitää sit venaa tunti siellä...No kyl mä kestän. Tatsuha ajatteli.
"Millasetkohan vaatteet Sakuma-sanilla on?" Tyttö kysyi kaveriltansa Tatsuhan takana.
"Kelaa jos se on siel ilman paitaa!!" Toinen tyttö hihkaisi onnessansa.
Tatsuha vilkaisi nopeasti tyttöjä ja sitten itse ryhtyi miettimään millaset vaatteet Sakuma-sanilla olisi. Häntäkin kiihotti ajatus Sakuma-san ilman paitaa. Ajattelu kuitenkin keskeytyi kun jono ryhtyi liikkumaan eteenpäin, ovet oli selvästi avattu.
Tatsuhan päästyä keikka alueelle, hän katsoi suurta lavaa ja ihmisiä jotka juoksi eturiviin. Tatsuha itse käveli sinne rauhallisesti, sillä hänellä ei ollut kiire. Vaikka hän olisi ollut kolmannessa rivissä, silti hän olisi nähnyt Sakuman.
"IIIIIIIIIIIIK! SAKUMA-SAAAN!!" Pari tyttöä kiljui eturivissä, kun he näkivät Sakuman istuvan.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi katsoi keskittyneenä ovelle, ja hän hymyili kun innokkaat fanit juoksivat nopeasti muiden ohi lavan eteen.
Ainakin keikka tulee nuiden osalta onnistumaan. hän hymyili. Ryuichi kuuli kun tytöt kiljuivat eturivissä, joten hän siirtyi hieman taaemmas.

"Sakuma!" Ryuichi kuuli napakan huudon takaansa, ja hän kääntyi yllättyneenä katsomaan mikä oli asian laita.
"Hiukset." häntä pyydettiin istumaan peilin eteen, jotta hiukset voitaisiin laittaa ja katsoa oliko kasvoilla jotain ylimääräistä.
"Melkein unohdin!" hän hihkaisi noustessaan ylös nauraen.

Ryuichi ei edes älynnyt että noustessaan ylös melkein kaikki pystyivät näkemään hänet.
"SAKUMA-SAAN!" tytöt alkoivat kiljumaan eturivissä vielä lujempaa.
"Hän on niin ihana!" joku huusi kovaan ääneen ja kaikki eturivissä kiljuivat.
Ennen kuin Ryuichi katosi lavan taakse, hän oletti näkevänsä tutut kasvot, mutta ei ollut varma näkikö hän ne oikeasti.
Selviää pian. hän myhäili mielessään.

Ryuichi istui peilin eteen ja heti hänen hiuksiinsa käytiin käsiksi.
Hiuksille ei paljoa tehty, niitä pöyhittiin vähäsen ja suihkutettiin lakkaa antamaan niihin kiinnikettä.
Naamaan hänelle laitettiin puuteria, jotta kiilto häviäisi. Ryuichin mielestä se oli turhaa, sillä laulaessa tuli aina hiki.
"Kiitos!" Ryuichi kiitti noustessaan penkiltä. "Nyt olen valmiina esiintymään!"

[Tatsuha Uesugi]

Kun tytöt kiljuivat eturivissä, Tatsuhakin halusi tietää missä Sakuma-san oli. Hän ei kuitenkaan nähnyt Sakumaa ennenkun hän nousi seisomaan.
"Sakuma-san.." Tatsuha sanoi ja katsoi Sakumaa lumoutuneena. Kiljuvat tytöt hänen ympärillään, eivät kiinnittäneet Tatsuhaan huomiota, vaan he kiljuivat entistä enemmän Ryuichille.
Olipa Sakuma hyvännäkönen...Ahh...En malta oottaa ku se tulee kunnolla näkyviin...Laulamaan..Ahhh.. Tatsuha ajatteli kikseissä.
Sakuman lähdettyä tytöt lopetti kiljumisen.
"Onks toi Eiri Yuki?" Joku tyttö kysyi kaveriltansa Tatsuhan lähellä.
"Ei se voi olla. Yukilla on blondit hiukset...Ellei Yuki oo värjänny?" Tytön kaveri sanoi takaisin.
"Anteeks...Mut saisinko mä sun nimmarin?" Tyttö rohkeni kysyä Tatsuhalta.
"Ehh..." Tatsuha raapi takaraivoansa. "Emmä oo Eiri Yuki." Tatsuha sanoi hymyillen.
"Ai etkö? Anteeks. Näytät niin samanlaiselta." Tyttö sanoi punasena.
Taas luultiin Eiriks. Miljoonas kerta seki on. Tatsuha ajatteli ja katsoi lavalle.

[Ryuichi Sakuma]

"Tunti kuluu liian hitaasti." Ryuichi huokaisi. Hänellä teki mieli taas marista, mutta iloinen ilme kasvoilla pysyi.
"Hoputetaan laivan liikkeelle lähtöä." hän puhui itselleen, aivan kuin reurassa olisi joku toinen. "Tahdon esiintyä faneilleni." hän tuumasi katsoen kenkiään.

"Sakuma, et kyllä usko mitä kuulin." äänistä vastaava mies tuli Ryuichin luokse. Ryuivhin huomio kiinnittyi heti kengistä mieheen.
"Jotakin mustahiuksista poikaa luultiin Yuki Eiriksi." hän sanoi naureskellen. "Kuinka sellasta voi sattua?" hän naureskeli edelleen jutulle. Ryuichin kasvoilla oli yllättynyt ilme.
"Voi sattuakkin. Yhdelle henkilölle." Ryuichi sanoi hymyillen. "Kiitos." hän kiitti miestä, jonka kasvoilla vuorostaan oli yllättynyt katse.
"Ei ole mahdollista." mies hymähti varmana.
"Kyllä on jos on.. Yuki Eirin veli! Hahaa!" Ryuichi hihkaisi nauraen.

Hän oli tunnistanut väkijoukosta siis Tatsuhan kasvot.
Olikin niin tuttu! hän hymyili leveästi. Ryuichi halusi saada itselleen seuraa lavan taakse, sillä Tohma puhui koko ajan puhelimeen ja Noriko keskittyi vain omiin asioihinsa.
"Haluan hänet tänne!" Ryuichi huusi polkien maata.
"Rauhoitu rauhoitu." äänistä vastaava seisoi edelleen Ryuichin edessä. "Kai se onnistuu." hän sanoi Ryuichille hymyillen ja lähti paikalta, luultavasti hakemaan Tatsuhaa lavan taakse.

"Tatsuha na no da!" Ryuichi hihkui itsekeen jääden odottamaan miten kävi.
Tule tule tule... hän puristi käsiään yhteen.

[Tatsuha Uesugi]

// IIIIIIIII!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Sekosin //

Tunti...En varmana kestä...Vai onkohan aikaa kulunu yhtään? Äh...19:06... Tatsuha ajatteli ja vilkaisi rannekelloansa. Tatsuha ei oikeen pitänyt siitä, että hän joutuisi seisomaan tunnin siinä ja vielä jos muutkin tytöt luulisivat häntä Eiriksi...Tatsuha toivoi, että ei tulisi toista erehdystä. Vaikka oli kulunut niin vähän aikaa, kärsivällisyys oli testattaessa. Okei kyl sä kestät! Kelaa tää on Sakuma-san ketä venaat! SAKUMA-SAN! Ahh....Sakuma-san... Tatsuha lopulta päätyi piristämään itseään ajatuksissansa.

[Ryuichi Sakuma]

//Mitä sekoat siellä? //

Ryuichi kyllästyi jo odotettuaan minuutin verran paikallaan. Hän nousi ylös ja päätti itse hakea Tatsuhan, jos oli niin paljon vaadittu yhdeltä äänten vastaajalta.
Ryuichi otti takin päältään pois kiskaisten hupparin takaisin. Hän laittoi hupun päähän lähtien lavan takaa. Äänistä vastaava mies seisoi laitteidensa luona, joten Ryuichi käveli sinne.
Monet rupesivat kiljumaan heidän huomatessaan Ryuichin kävelevän huppu päässä.
"Minä pyysin vain pienen palveluksen." Ryuichi hymyili miehelle iloisesti.
"Ah, anteeksi Sakuma-san." mies pyyteli anteeksi. "Pyysin juuri järjestyksenvalvojan hoitamaan sen homman." mies lisäsi ja Ryuichi oli tyytyväinen.
Fanit kiljuivat yhä enemmän Ryuichin vilkaistessa yleisöön päin. Järjestyksenvalvoja oli todentotta tulossa ihmisten läpi hakeakseen Tatsuhaa.

Tämä ei voi olla totta! Ryuichi hihkui mielessään. Hän alkoi heiluttamaan kättään faneille, paljastamatta kuitenkaan kasvojaan.
"Kohta nähdään!" hän huusi kovaan ääneen ja kaikki nostivat käsiään ilmaan kiljuen ja huutaen.
Ryuichi katosi takaisin lavan taakse nauraen.

"Sakuma-san!" Noriko ärähti Ryuichille tämän palatessa lavan taakse.
"Pysy nyt hetki paikallasi!" Noriko torui painaen Ryuichin penkille. Hän katsoi Ryuichia toruvasti.
"En minä voi! Tästä illasta on tulossa niin upea, ja aika käy pitkästi." Ryuichi intti vastaan ja Noriko vain huokaisi syvään.
"Tiedän tiedän... Mutta vielä huudat tuolla fanien kanssa.." Noriko selitti jotain kävellen pois. Hän ei jäänyt Ryuichin kanssa inttämään mistään, vaan jätti tämän rauhaan.
"Mutta heillä täytyy olla tunnelma katossa.." Ryuichi sanoi hiljaa.

Hän kiskoi hupparin pois päältään jääden istumaan paikalleen, kuten Noriko oli pyytänyt.
Mutta tunnelma pysyy hyvänä!

[Tatsuha Uesugi]

// Onks se ilma paitaa? Grr!! //

Tatsuha myös huomasi Ryuichin ja ihmetteli miksi hän meni äänivastaavan luokse. Eihän se ollut Ryuichin homma kävästä siellä. Kun Ryuichi huusi kohta nähdään, Tatsuhan vatsassa pomppi perhosia. Kohta nähdään...Ahh...En malta odottaa keikan alkua! Tatsuha ajatteli innoissansa ja vilkaisi kelloa. Vielä 49 minuuttia! Tatsuha ajatteli innoissansa ja samalla ärsyyntyneenä, että aikaa oli vielä niin paljon. Kyllä mä kestän... Tatsuha piristi itseänsä.

[Ryuichi Sakuma]

//Voi kuule on. //

Ryuichi ei malttanut istua paikallaan. Hän veti hupparin taas päälleen ja meni katsomaan mitä yleisön joukossa tapahtui.
Tatsuha näytti edelleen seisovan paikallaan joten Ryuichi päätti ottaa ohjat käsiinsä.
"UESUGI TATSUHA TÄNNE!!" Ryuichi karjaisi kovaan ääneen yleisöön päin.
Hän huomasi kuinka hälinä ja puhuminen loppui kuin seinään, silti hänen kasvoilleen kiri leveä hymy.
Tohma ja Noriko olivat tulleet katsomaan Ryuichin karjumista ihmisten edessä. He olivat molemmat tyrmistyneitä.
Fanit pysyivät hiljaa vilkuillen ympärilleen, etsiäkseen ketä Ryuichi meinasi.

//Okei se oli.. ilman paitaa. Ja se kutistui lyhyeksi viestiksi.//

[Tatsuha Uesugi]

// Aww! //

Tatsuha ilahtui kun hän näki Sakuman taas. Ahhh <3 Sakumaa!! Hei toi on muute aika tutun näköne huppari...Oliks Ryuichi sillo niis portais?! Ei vitsi oon tyhmä! Tatsuha ajatteli.
Kun Ryuichi huusi lavalla, Tatsuha tyrmistyi. Hän jäähmettyi paikalle silmät suurina. Huusko...Sakuma....Muo? Tatsuha ajatteli ja sitten tajusi, että Ryuichi katsoi suoraan häntä silmiin. OMG! SE PYYS MUO SINNE!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!! Okei okei! Hillitse! Hillitse! Tatsuha ajatteli. Okei, miten pääsen pois täältä... Tatsuha ajatteli ja yskäsi käteensä, yskäsy oli feikki ja Tatsuha teki sen hillitäkseen itsensä.
Tatsuha tunki itseänsä väkijoukosta pois pahoitellen hämmentyneitä naispuolisia faneja. "Anteeksi." Tatsuha sanoi jälleen parille naiselle yleisössä, kun hän tunki heidän lävitse. Mut miten mä pääsen sinne? Äh.. Tatsuha mietti tunkiessansa pois yleisöstä.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi huomasi Tatsuhan liikkuvan pois yleisöstä.
Suurin osa faneista katsoi suoraan Ryuichiin, mutta jotkut kääntyivät mielenkiinnolla katsomaan kuka tämä Tatsuha oli, jota heidän idolinsa pyysi lavan taakse.

Ryuichi itse vain hymyili leveästi. Hän kuuli kun Tohma jo Noriko kuiskivat jotakin toisilleen, ja kääntyi katsomaan heihin päin.
"Hahaa!" hän naurahti iloisesti kahdelle toverilleen, jotka vain seisoivat katsomassa.

Ryuichi lähti kävelemään Tatsuhaa vastaan johonkin tyyliin portin tapaiselle, josta pääsi lavan taakse ja sieltä pois.
Valvojat eivät päästäneet Ryuichia pois alueelta, sillä fanit saattaisivat innostuksissaan kaikki hyökätä päälle ja pyytämään nimmareita.
"Tatsuhaa!" Ryuichi huusi kovaan ääneen vilkuttaen niin korkealle kun kädellään ylsi. Hän ei ollut varma pystyikö Tatsuha näkemään sinne asti, mutta luuli kyllä tämän pystyvän.
Hihii. Vihdoin voin saada ihan aitoa seuraa. Ryuichi ajatteli yrittäen nähdä missä Tatsuha oli tulossa.

"Heei! Koittakaa nyt pitää se sama meteli yllä kuin aikaisemmin!" Ryuichi yritti saada muuhun yleisöön vähän enemmän potkua.
"Kaikki huutaa yhteen ääneen!" Ryuichi innosti yleisöä vain enemmän. "NYT!" hän huusi ja heittäen kädet ilmaan. Fanit tekivät samoin heti perässä ja kiljuivat kovaan ääneen Ryuichin pyynnöstä.
"Pitäkää tuo meno yllä!"

[Tatsuha Uesugi]

// Plalalalala! <3 //

Miks Ryuichi haluu mut sinne? Sehä vaa tietää mut....Tohman kautta...Tai Eirin kautta..Miten vaan. Tää on liikaa mulle ymmärrettäväksi. Tatsuha ajatteli anteeksi pyyntöjen keskellä.
Lopulta Tatsuha pääsi pois yleisön luota ja hän ryhtyi etsimään paikkaa josta pääsisi Ryuichin luokse. Hän näki Ryuichin vilkuttavan portin tapasella paikalla. Ahh!! Sakuma-san vilkuttaa mulle! Voisin kuolla nyt...Oon niin iloinen! Vihdoinki pääsen tapaamaan Sakuman! Tatsuha ajatteli kävellessä portti mestaa kohti.

[Ryuichi Sakuma]

"Tatsuhaa! Hihii." Ryuichi hymyili kun huomasi Tatsuhan tulevan.
Ryuichi oli kuullut Tatsuhasta Tohmalta, ja tiesikin tämän sitä kautta varsin hyvin. Hän ei kyllä tarkkaan muistanut mitä Tohma oli Tatsuhasta puhunut, mutta jotain kivaa hän muisti sen olevan.
"Alkoi käydä aika pitkäksi tuolla." hän naurahti kun Tatsuha oli lähempänä.

Portti tihngen avasi valvoja, vaikka hänkin ihmetteli mikä syy Ryuichilla oli yleisöstä joku sinne pyytää, ja kuka tämä henkilö edes oli.
Tatsuha näyttää tosi kivalta. Ja aivan Eirin näköä.. hän mietiskeli katsoessaan Tatsuhan kasvoja.
"Vauhtiaaa!" Ryuichi huusi saadakseen Tatsuhan nopeasti sisään.

Ryuichi vilkaisi Tohmaan ja Norikoon päin. Tohma pudisteli parhaillaan päätänsä jollekin, ja vilkaisi Ryuichia kääntyen sitten Norikon kanssa pois päin.
Hän ei välittänyt siitä mitä Tohma meinasi päänsä pyörityksellä, sillä hän oli Tatsuhan lumoissa.

[Tatsuha Uesugi]

Omg se kutsu muo! Okei, pakko pysyy taju. Pakko pysyä. Mä en saa pyörtyä. Tatsuha ajatteli kävellessänsä. "Miten niin pitkäksi? Etkö sä juttele Tohmalle tai Norille?" Tatsuha sanoi Ryuichille ja astui sisään portista. Omg! Omg! Mä juttelen Ryuichille! Se on niin söpö läheltä! Ahh... Tatsuha ajatteli onnessansa.
Tatsuha katseli ympärillensä backstagella. Näytti tosiaan tylsältä paikalta. Siellä oli aika vähän ihmisiä ja nyt Tatsuha ymmärsi miksi Ryuichia pitkästytti siellä. Sitä hän ei kuitenkaan ymmärtänyt, miksi Sakuma kutsui hänet. Siis eihän he olleet tavanneet aijemmin.

[Ryuichi Sakuma]

"Ei niistä saa kunnon seuraa." Ryuichi hymyili leveästi. Hän oli hyvin ihmisystävällinen ja halusi tutustua Tatsuhaankin, nyt kun hän sentään oli saanut Tatsuhan paikalle.
"Ne tekee vain omiaan. Minä haluan jotain toimintaa, kunnon tekemistä!" Ryuichi hihkui. "Tällasta se keikkailijan elämä on. Ennen keikkaa aina lavan takana istumista." Ryuichi kommentoi asiaan aivan kun ei pitäisi siitä että oli edes laulaja. Toista mieltä hän oli oikeasti.

"Eihän sinua haittaa vaikka pyysin tänne?" Ryuichi sattui kysymään. Hän siirsi kätensä Tatsuhan selän taakse saadakseen tämän liikkeelle.
"Pitää vaihtaa takki takaisin." hän naurahti työntäen Tatsuhan alkumatkaa eteenpäin. Ryuichi oli onneissaan, hän sai vihdoin seuraa jolle selvästi pystyi sanomaan mitä tahtoi.

Kyllä Tatsuhakin lämpenee puheilleni. Ryuichi hymyili mielessään.
Sitä paitsi kuulin että hän on suuri Nittle Grasper fani. Ryuichi mietti, ja hänelle palasi mieleen joitakin Tohman sanoja.
"Tatsuha-san älä vain sano että se olit sinä joka tuli minua vastaan portaissa." Ryuichille tuli mieleen miten hän oli nähnyt pienen vilauksen mustasta fanipaidasta. Hänen kasvoilleen levisi virne.

Ryuichi sai Tatsuhan aivan lavan taakse ja hän istahti tuolille.
"Kirsikoita?" Ryuichi tarjosi heti Tatsuhalle, sillä hänellä oli jäänyt syöminen kesken kun oli muuta tekemistä.
Ryuichi veti hupun päänsä edestä hymyillen.
"Mahtavaa kun tulit tänne."

[Tatsuha Uesugi]

"Hehe." Tatsuha naurahti, kun Ryuichi sanoi kaipaavansa tekemistä. Empä olis luullut, että Ryuichi on näin energinen...Lavalla Ryuichi on kyl erinlainen. Tatsuha ajatteli.
"Ei haittaa." Tatsuha vastasi hymyillen. Tatsuha oli onnessansa kun hän pääsi näin lähelle Ryuichia. Tatsuha ei olisi ikinä uskonut tämän päivän koittavan ja nyt se oli koittanut. Tatsuha oli Ryuichin vieressä ja kaiken lisäksi hän vielä jutteli hänelle. Ahh..Kylläpä Sakuma-san tuoksuu hyvälle... Pakko hillitä itteni..Pakko. Tatsuha ajatteli kikseissä kun Ryuichi "työnsi" Tatsuhaa eteen päin.

"Voi olla et se oli minä. Sähän juoksit nopeasti sen vaatekasan kanssa?" Tatsuha sanoi naurahtaen ja muisteli kuinka Ryuichi juoksi hänen ohitse.
"Joo kiitos." Tatsuha sanoi ja nappasi kirsikan kulhosta ja istahti itsekkin tuolille Ryuichin viereen. "Nooh emmä oikeen voinu nii suorasta käskystä kieltäytyä." Tatsuha sanoi nauraen ja muisti kuinka Ryuichi huusi häntä.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichin suu oli yhtä hymyä.
"Juoksin." Ryuichi naurahti. "Hissi oli varattu, ja pelkäsin saavani toruja siitä että olin myöhässä." hän selitti katsoen koko ajan suoraan Tatsuhaan.

"Ai niin se takki." Ryuichi oli vallan unohtaa. "Eihän keikan alkuun ole kuin..." hän hiljeni koska jäi katsomaan kelloa tarkkaan. Sanomatta enää sanaakaan Ryuichi nousi ylös tuolilta riisuen hupparin pois. //Tatsuhaa katoo katoo ;D//
"Ei se nyt mikään käsky ollut.. Pyysin vain. Haha." Ryuichi naurahti nakaten hupparin tuolille. Hän katsoi ympärilleen etsien takkiaan, joka hänellä aikaisemmin oli päällään.
"Jollekin tuolille minä sen laitoin." Ryuichi muisteli.

Hän raapi päätään mietteliäänä katsoen hupparinsa alta, ja meni sitten Tatsuhan aivan Tatsuhan viereen.
"Sinä nojaat siihen." hän naurahti. "Kummarru niin voin ottaa sen." hän pyysi. Ryuichi tunsi olonsa aivan normaaliksi ollessaan Tatsuhan lähellä.
Hän ei tuntenut Tatsuhaa hyvin, joten oli aivan normaalia olla hänen lähellään.

"Sakuma-san. Palaveri." Tohma huikkasi kauempaa, joten Ryuichi kääntyi pois Tatsuhasta ottamatta edes takkiaan.
"Hetki~" hän hihitti mennessään Tohman ja Norikon luokse.
"Mitä nyt? Minulla alkoi juuri juttu luistaa." Ryuichi katsoi Tohmaa yllättyneenä.
"Siitä minun pitikin puhua. Miksi sinä pyysit hänet tänne? Eiri-san ei varmasti tykkää ajatuksesta, hän on sanonut Tatsuhan olevan kiintynyt sinuun." Tohma selitti Ryuichille miten asian laita oli. Ryuichi katsoi hetken Tohmaa, sitten Norikoa.
"Mutta Tatsuha on kiva!" hän intti. Tohma yritti sanoa jotain, mutta Noriko kielsi. Hän pudisti päätä sanoakseen 'Antaa olla.'
Tohma antoi Ryuichille luvan mennä takaisin tuttavuutensa luokse.

[Tatsuha Uesugi]

"Heheh. Nooh hyvä, että kerkesit sitten." Tatsuha sanoi nauraen hieman. En voi vieläkään uskoo et oon tääl. Backstagella Ryuichi Sakuman kaa..Elämän täydellisempiä hetkiä. Tatsuha ajatteli rentona.

Kun Ryuichi selitti takista ja keikasta ja ajasta, Tatsuha katsoi myös kelloon ja huomasi, että aika oli lentänyt. Keikkaan oli enään puolituntia. Kellosta hän siirsi katseensa Ryuichiin, joka oli juuri riisunut hupparinsa. O..M..G! Ahhh....... Tatsuha suorastaan tölläsi Ryuichia ja erityisesti hänen paljastaan ihoa. Tatsuha sitten säpsähti ja yskäsi, nosebleeden välttämiseksi. Okei! Okei! Tää on TÄYDELLISIN HETKI MUN ELÄMÄSSÄ! Tatsuha ajatteli onnensa kukkuloilla. Osa Tatsuhasta halusi nosettaa täysillä, kun taas toinen osa halusi käydä Ryuichin ihanaan vartaloon kiinni. "Ai nojaanko? Ööh.. Anteeks." Tatsuha sanoi ja siirtyi hieman, mutta Ryuichi kerkesikin juosta "palaveriin".

Eikä veri alkaa valua! Missä täällä on vessa? Tatsuha ajatteli ja nousi penkistä. Hän näki wc kyltin valkoisessa ovessa. Tatsuha meni vessaan ja lukitsi oven. Nytkun Tatsuha ei estellyt, verta valui ja kunnolla. "Paperia.. paperia..." Tatsuha hoki ja repi paperia vessanpaperi rullasta. Revittyään sitä hän tunki sitä nenään ja nosti katseensa kattoon.