Laivalla~

[Tatsuha Uesugi]

"Ihan siistiä. Varmaan aika isoki se sviitti?" Tatsuha sanoi ja mietti omaa pientä hyttiänsä. "Kiertueella Kiinassa. Varmaa oli tosi kivaa." Tatsuha sanoi ja mietti millaista tulisi olemaan Kiinassa kun laiva saapuu satamaan. "Amerikas ois aika jees käydä. Eiriki on ollu siellä." Tatsuha sanoi ja muisteli niitä vuosia kun Eiri asusteli amerikassa. Tatsuha ei kauheasti muistanut niitä aikoja kun Eiri oli poissa, koska hän oli vielä niin nuori sillon.

"Mikä huipennus se olis keikan jälkeen." Tatsuha nauroi ajatukselle portaiden kierinnästä. "Kävästää kans kannel jossai vaihees. Siel on varmaa hienon näköstä." Tatsuha sanoi ja koitti kuvitella minkä näköinen taivas oli kannelta.

[Ryuichi Sakuma]

"No on. Olisi hyvin kelvannut pienempi." Ryuichi sanoi. Hänelle olisi todellakin kelvannut ihan hyvin pienempi, hän kun ei ollut mikään suuruuden havittelija sitten loppujen lopuksi.
"Ehti nähdä Kiinaakin ihan kunnolla. Oli semmoset aikataulut." Ryuichi muisteli heidän kiertuettaan Kiinassa. Nähtävää oli todellakin paljon.

"Amerikka on huikea paikka!" Ryuichi innostui. "Jos tahdot niin lähdet minun kanssa kun menen seuraavan kerran." hän ehdotti Tatsuhalle, ja oli jopa siinä vaiheessa valmis kustantamaan matkat heille molemmille.
"Kuulin siitä kun Eiri asui Amerikassa." hän sanoi. "Kaikkea sitä ihmisetkin kokee." hän lisäsi.

"Voisi käydä kyllä aika pahasti." Ryuichi sanoi naurahtaen. Eihän se tietystikään olisi kivaa joutua makaamaan vain sängyssä paketoituna vammojen takia.
"Kuulostaa mahtavalta!" hän myöntyi Tatsuhan ideaan välittömästi. Kannella saattoi olla kylmä, mutta kaunista siellä varmasti olisi.

"Vielä yhdet portaat ja ollaan ylimmässä kerroksessa!" Ryuichi sanoi. Hänellä oli kova ikävä Kumagoroaan, sillä heidän viime näkemisestään oli lähemmäs 3 tuntia.
"Kumagoro~~!!" Ryuichi kutsui jo kaniaan nimeltä. "Täältä tullaan."

[Tatsuha Uesugi]

"Kiinan maaseudut on kuullema kauniita just niinku Japanissa." Tatsuha muisteli lukeneensa jostain. "Nooh pitää kattoa miten iskä reagoi siihen. Tännekki oli aika hankala taivutella." Tatsuha naurahti. Iskä niin kamalasti pelkää, että teen samalailla kun Eiri...Jätän munkki hommat... Tatsuha ajatteli hetken isäänsä, mutta ei hän halunnut ruveta pohtimaan isäänsä, koska Ryuichi oli hänen vierellänsä.

"Nonni." Tatsuha sanoi ja hänestä oli kiva, että hän pääsisi kannella käymään.
"Kuis sä et ottanu Kumagoroa mukaan tonne alas?" Tatsuha kysäsi uteliaana. Tatsuha huomasi selvästi, että Ryuichi piti pupustansa ja hän ihmetteli miksi hän jätti sen yläkertaan.

[Ryuichi Sakuma]

"Kyllä niissä riittää ihastelemista." Ryuichi ajatteli Kiinan maaseutua. "Vaikka tosi on että Japanin maaseudussa ei paljon ole eroa. Tapakulttuuri on erilainen." Ryuichi sanoi.
"No kai se sinun antaa lähteä. Iso poikahan sinä jo olet." Ryuichi virnisti, näyttäen sitten kieltä.

"Oletko aikaisemmin muuten laivalla matkustanut?" hän kysyi Tatsuhalta mielenkiintoisena.
Monia kysymyksiä tulvi Ryuichin mieleen, mutta hän päätti olla papattamatta niitä kaikkia heti putkeen kuin mikäkin haastattelija.

"Kumagoroa väsytti niin paljon että se jäi nukkumaan." Ryuichi sanoi nyökytellen päätään.
"En halunnut ottaa sitä tuonne meluun, jotta se saisi omaa rauhaa huoneessani sängyllä." hän melkein puhui kuin pikkulapsi tärkeimmästä nukestaan, mutta äänensävy oli vain eri.

"Ylhäällä!" Ryuichi hihkaisi heidän tullessaan käytävään, jossa oli muutamaan sviittiin ovi. Ryuichi viittoi Tatsuhaa perässään omansa ovelle ja hän avasi sen.
"Kumagoroo~~!" Ryuichi suorastaan hyppäsi kaninsa kimppuun kun hän oli avannut oven.

[Tatsuha Uesugi]

"Nooh...Mulle on annettu vastuu...Ja iskä pelkää, että unohdan sen vastuun jos matkustelen ympäriinsä." Tatsuha selitti. "Mä en muista oonko matkustanu ennen laivalla, joten tää taitaa olla sit eka kerta." Tatsuha sanoi ja ei muistanut olisiko ollut aijemmin laivalla, joten hän oletti että hän ei ole ollut. Se uutinen ei yllättänyt kauheasti Tatsuhaa. Hänen perheensä ei kummemmin matkustellut, ellei he vierailisi ihmisten luona.
"Nii eihän Kumagoro siellä pystyisi nukkua." Tatsuha sanoi.
"Päästiinhän me ylös ton kapuamisen jälkeen." Tatsuha sanoi nauraen ja sitten käveli innostuneen Ryuichin perässä hänen sviitin ovea kohti.

Tatsuha asteli Ryuichin perässä sviittin. Sviitti oli huomattavasti tilavampi ja hienompi kun Tatsuhan hytti. Tatsuha sulki sviitin oven ja katseli ympärillensä. "Tää on kyllä hieno sviitti." Tatsuha sanoi jonkin aikaa katseltua ympärillensä.

[Ryuichi Sakuma]

"Isän pitäisi kyllä osata luotta poikaansa." Ryuichi sanoi, sillä ainakin itse hän oli sitä mieltä.
"Kerta se on ensimmäinen, minullakin." hän sanoi hymyillen. Hän oli keikan aikana puhunut miten jännitti laivaan tulemista, oikeastaan myös omalta kannaltaan. Ei olisi kiva tulla merisairaaksi.

"No pidän minäkin tästä." Ryuichi sanoi katsoen sviittiä. "Vaikka sohva ja pöytä tuoleineen alkaa olla minullekin liikaa." hän sanoi, sillä ei oikeastaan lyhyelle laivamatkalle kaivannut sellaisia ylellisyksiä.

"Kumagoroo." Ryuichi puhui itsekseen kanilleen. Hän käänsi Kumagoron naaman Tatsuhaan päin.
"Se on Tatsuha." hän sanoi Kumagorolle nousten seisomaan kani sylissään.

"Kumagoro ei uskalla tulla syliisi, mutta se lupaa pitää sinulle seuraa." Ryuichi sanoi Tatsuhalle. Hän itse oli päättänyt siistiytyä ennen kuin he liikkuivat mihinkään kannelle.
"Itse käyn suihkussa." hän sanoi vielä, laski Kumagoron sängylle ja katosi suihkuhuoneeseen.
Erit vaatteet pitää vaihtaa.. Ryuichi mietiskeli riisuessaan vaatteitaan.

[Tatsuha Uesugi]

"No niin, mutta se silti on varuillansa." Tatsuha sanoi. "Aijemmin taisit sit lentää Kiinaan?" Tatsuha sanoi ja mietti millasta olisi lentokoneessa. "Hehe. Nooh, sellasta se on jos on sviiteissä. Pitää olla kaikki luksusta. Eiks juu?" Tatsuha sanoi hiukan naurahtaen.

"Hauska tavata Kumagoro." Tatsuha sanoi Kumagorolle hymyillen. "Ei se haittaa." Tatsuha sanoi kun Ryuichi sanoi, että Kumagoro ei halunnut syliin. "Juu mee vaan." Tatsuha sanoi kun Ryuichi sanoi menevänsä suihkuun. Tatsuha katsoi Ryuichin perään kun hän meni suihkuhuoneeseen. Tarkemmin hän katsoi hänen takapuolta. Ahh...Ois ihana nähä Ryuichi suihkussa... Tatsuha ajatteli ja istahti sohvalle. Hän vilkaisi Kumagoroon. Vaikka toi pupu onki aika hölmö, on se silti sulonen. Tatsuha ajatteli ja sitten katsoi suihkuovea kohti kun suihku pistettiin päälle.

[Ryuichi Sakuma]

"Joo, me lennettiin sinne. Sillon minua ei saanut laivalle mitenkään." Ryuichi nauroi. Hän ei pitänyt pahoinvoinnista, ja vältteli sellaista oloa parhaansa mukaan. Nytkin hän oli ottanut ennen matkaa pahoinvointilääkkeen, kaiken varalta.
"Sviitit on tehy täydellisyydentavoittelijoille." Ryuichi sanoi oman mielipiteensä asiaan.

Ryuichi avasi suihkun ja hän oli helpottunut kun kaikki hiki keholta huuhtoutui veden mukana. Hän hieroi hiuksiinsa Shampoota, jotta hiuksissa oleva hiki saataisiin pestyä myös pois.
Hän päätti käyttää myös suihkugeeliä ja vaahdotti sen ympäri kehoaan, ja pesi kaiken lopulta pois.
Pestyään itsensä, Ryuichi jäi kuitenkin vielä suihkuun, sillä lämmin vesi tuntui hyvältä ihoa vasten.
Miksi minusta vain tuntuu sitlä että Tatsuha miettii jotain pervoa... hän mietti mielessään, sammuttaen samalla suihkun.

[Tatsuha Uesugi]

// Ryuichi tulee suikusta...BOOM! TATSUHA VETÄÄ KÄTEEN! //

Tatsuha nousi ylös sohvalta ja päätti katsoa ikkunasta ulos. Jo ikkunasta katsominen ulos oli kaunista. Tatsuha ei maltannut odottaa päästä ulos. Pilvetön taivas...Tähtiäki on parisen verran..Kerrassaan kaunista. Tatsuha ajatteli, mutta ajattelu lakkaantui kun Ryuichi sammutti suihkun. Grr...Ryuichi märkänä...Tuoreena...Ahh... Tatsuha ajatteli ja ei maltannut odottaa, kun Ryuichi tulisi ulos suihkusta.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi kuivasi itseään jonkin verran ennen kuin kietoi pyyhkeen lantiolleen. Mukaansa hän nappasi käytetyt vaatteensa ja astui ulos suihkuhuoneesta.
"Et arvaa miten se virkisti!" Ryuichi huokaisi virkistyneenä. Hän käveli kaapille mihin oli varastoinu vaatteensa ja tunki likaiset vaatteet kaapin perälle ottaen puhtaat tilalle.

Puhtaat vaatteet hän nakkasi sängylle, ja käveli itse takaisin suihkuhuoneeseen voidakseen kuivata hiuksensa, että he pääsivät nopeammin liikkeelle.
Ryuichi oli vannoutunut siitä että pyyhe pysyi tiukasti hänen päälään, mutta hän oli väärässä. Kun hän oli metrin päässä suihkuhuoneen ovea pyyhe valahti hänen päältään lattialle.

Ryuichi yritti napata pyyhkeen pariinkin kertaan ennen kuin tajusi seisovansa vain paikallaan. Hän unohti pyyhkeen kadotessaan oven taakse, unohtaen lukita sen.
Tuo oli... hänen päässään ei pyörinyt kuin mielikuva siitä millainen Tatsuhan ilme oli kun hänen pyyhkeensä putosi. Toisaalta Ryuichi ei voinut tietää, sillä hän ei vilkaissutkaan Tatsuhaan päin.
Hän tujiotti silmät pyöreinä suoraan eteenpäin.
Mitä Tatsuha oikein nyt ajattelee..? hänen mielessään pyöri.

[Tatsuha Uesugi]

"Hikoilun jälkeen ei mikään muu virkistä kun suihku." Tatsuha sanoi ja katsoi kun Ryuichi kaiveli kaappia. Ompa Ryuichi tuoreen ja puhtaan näköinen...Oli Ryuichi sitten hikinen tai puhdas...Hän on niin seksikäs...Grr.. Tatsuha ajatteli ja katsoi kun Ryuichi lähti kävelemään takaisin kylpyhuonetta kohti. Kun Ryuichin pyyhe tipahti lattialle, Tatsuhan silmät melkein pomppasivat pois hänen päästään ja Tatsuha tunsi kuinka veri yritti paeta hänen nenästään. Tekees Ryuichi ton tahalteen mulle?! Ahh... Tää on kidutusta... Ryuichi mä haluun sut... Mmhh... Tatsuha ajatteli ja käveli keittöön. Hän otti talouspaperia ja sitten katseli kattoa, sitten hän tunki talospaperia nenälleen. Kuolenkohan mä verenhukkaan tällä matkalla... Mutta hohhooo...Oli kyl mahtava näky... Tatsuha ajatteli iloisensa.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi istui oven takana tekemättä mitään. Hän halusi avata oven ja kaapata pyyhkeensä.
Jos Tatsuha edelleen istuu sohvalla. hän ajatteli, vaikka oli sekin mahdollisuus että hän ei istunut.
"T-tatsuha?" Ryuichi huomasi että hänen äänensä värisi. Yleensä hän pystyi peittämään noloutensa, mutta nyt hän vain änkytti.
Tatsuha voi ihan hyvin tulla tännekin, vaikka nyt. Mistä minä sen tiedän. hän ajatteli paniikin kasvan sisällään.
Jos Tohma puhui totta niin ties mitä hänellä on mielessään! Ryuichiin iski hirveä paniikki. Hän melkein tärisi ja yritti tasata hengitystään.

Ei voi olla miten uskon sellaiset jutut ilman että edes tiedän tuleeko ne luotettavalta suunnalta. Ryuichi puheli mielessään itselleen, saadakseen olonsa rauhoittumaan.
Minä voin kysyä häneltä... hän päätti, ja se rauhoitti hänen mieltään jonkin verran.

"Tatsuha on sitäpaitsi kaveri, haittaako se nyt niin.." Ryuichi sanoi ääneen, hän raoitti hieman ovea kurkaten missä Tatsuha oli.
Hän ei nähnyt ovenraosta melkein mitään.

[Tatsuha Uesugi]

"Hmmh?" Tatsuha mumisi kysyvästi kun Ryuichi kutsui häntä. Tyhmä veren vuoto...Tyrehdy! Tatsuha ajatteli ja painoi papereilla enemmän nenäänsä. Ryuichi ei saa nähä muo näin! Menee kaikki siinä! Tatsuha ajatteli ja ehkä hieman paniikkisena myös.
Kun Ryuichi raotti ovea, Tatsuha mietti hätäisesti mitä tehdä. Eihän se sieltä nää tänne...Ei se uskalla tulla ulos sieltä...Nähkööt mut! Kyllä sen pitäs tajuta, että mä fanitan sitä ja se on älyttömän kuuma. Tatsuha ajatteli ja katsoi kylpyhuoneen ovea päin.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi avasi ovea yhä enemmän, niin että hän päänsä työnnettyä ulos. Tällä hetkellä Ryuichi oli polvilleen lattialla, jotta hän pystyi katsomaan paremmin mihin Tatsuha oli hävinnyt sohvalta.
Mihin Tatsuha meni? hän kysyi mielessään huomaten tämän seisovan keittiössä painaen paperia nenään.

Pervo! Ryuichi katsoi Tatsuhaa silmät pyöreinä ja horjahti eteenpäin. Koko ovi lennähti auki, ja Ryuichi makoili mahalleen lattialla. Hän oli puoliksi suihkun puolella ja puoliksi itse sviitin paremmilla puolilla. //Eli siellä missä on sänky ja ruoka. XD//

Ryuichi nosti päänsä lattiasta, ja älysi sitten makaavansa paikallaan täysin alasti.
Tatsuhan nenä vuotaa verta ja kohta se vuotaa vielä enemmän. Ryuichi ajatteli nolona, ja hämmennyksissään. Ryuichi olisi halunnut huutaa ja itkeä, mutta viel enemmän hän halusi jotain suojakseen.

Haluan boxerit mutta en voi nousta tästä. Ryuichi ajatteli paniikissa. Häntä häiritsi jo siinä oleminen.
Tatsuha käänny nyt pois! hän kiljui mielessään osaamatta sanoa mitään. Hän halusi pois tilanteesta, eikä hän halunnut nähdä Tatsuhan verta vuotavaa nenää.
Hän olisi halunnut pysyä oven takana, mutta enää se ei auttanut. Ryuichi alkoi takomaan toisella nyrkillään lattiaa, hän ei tiennyt yhtään miten muuten reagoida tilanteeseen.

[Tatsuha Uesugi]

Tatsuha katsoi kun Ryuichi kurkkasi ovesta. Apua se huomas mut! Tai no... Onkohan se apua? Ei Ryuichi kovinkaan iloselta näytä... Tatsuha ajateli ja tunti olonsa epämukavaksi.
Kun Ryuichi horjahti lattialle, Tatsuha huolestui. "Ööh...Ootko...kunnossa?" Tatsuha kysäsi ja toivoi verenvuodon loppumista kuin mitään muuta. Tatsuha ei tiennyt mitä tehdä, hän olisi halunnut mennä auttamaan Ryuichia, mutta se olisi saattanut härntä Ryuichia.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi lopetti nyrkillä lattian takomisen. Hän kääntyi katsomaan Tatsuhaa kysyvänä.
"Kunnossa?" Ryuichi toisti ja jäi miettimään hetken. "Jos se on kunnossa kun huomaan jonkun todella mukavan oloisen ihmisen vuodattavan verta nenästään vartaloni tähden, niin sitten olen." hän sanoi katsoen Tatsuhaa silmät suurina. Silmissä näkyi häivähdys pelokkuutta.
"Onko se totta että sinä olet niin kiintynyt minuun? Minä luulin..." Ryuichi lopetti lauseensa lyhyeen, sillä häntä häiritsi Tatsuhan tuijotus.

Ryuichi kiskoi pyyhkeen lattialta ympärilleen, ja otti sängyltä vaatteet mennen vaihtamaan ne suihkuhuoneeseen.
Mutta eikö se ole ihan normaalia saada verenvuoto jos näkee jotain omasta mielestään upeaa..? Ryuichi ajatteli pukiessaan päälle.

Hän puki päälleen löysähköt farkut, valkoisen topin, jonka päälle hän suunnitteli kevyttä takkia laukustaan.
Ryuichi laittoi päähänsä siististi vaalean pannan ja laittoi aurinkolasit silmilleen, mutta kuitenkin hän nosti ne pois silmiltä lähelle hiusrajaa.
Ryuichi kuivasi hiuksiaan kuivemmaksi nopeasti.

[Tatsuha Uesugi]

"Ehh...Ota se kohteliaisuutena?" Tatsuha sanoi ja pakotti kasvoillensa hymyn. Voi ******! Miks mä en tunkenu tätä paperia jonnekki muualle....Nyt mä pilasin kaiken! Eikää! Tää oli niin täydellinen päivä. Tatsuha ajatteli sisäisesti itkun partailla. "Ehh...Ryuichi..." Tatsuha mutsi. Hänellä oli kerrassaan kamala olo. Hänen oma idolli nyt inhosi häntä.

Ryuichin palatessa takaisin kylpyhuoneeseen, Tatsuha vajosi lattialle istumaan. Hän katsoi polviansa ja olo oli niin angsti kun olla ja voi. Verenvuoto tuntui tyrehtyvän vihdoinki, mutta ei sillä ollut enään väliä. Ryuichi näki hänet ja pettyi häneen.

[Ryuichi Sakuma]

Kohteliaisuutena? Ryuichi kysyi itseltään. Hän ei osannut ajatella että se olisi ollut kohteliaisuus.
Jos Ryuichi ei olisi tuntenut Tatsuhaa, häntä ei olisi haitannut. Mutta se että joku ihminen, kenet hän tunsi, se oli liikaa. Ryuichi oli pettynyt.
Tatsuha on kuitenkin kaveri.. hän mietti ja vilkaisi oveen päin.

Hän katsoi itseään peilistä hetken, ja kääntyi sitten avaamaan ovea. Hän raotti sitä hiljalleen auki.
Ryuichi pystyi kurkistamaan nyt keittiöön, ja hän näki Tatsuhan istumassa lattialla.
Tatsuha raukka... hän ajatteli harmistuen nähdessään Tatsuhan lattialla. Hän meni keittiöön Tatshan luokse, ja laski kätensä tämän olkapäälle. Ryuichi itsekin istahti lattialle ja katsoi Tatsuhaa.

"En minä halua että sinä olet surullinen." Ryuichi sanoi Tatsuhalle piristääkseen tämän angstia mielialaa.
"Me ollaan kuitenkin kavereita." hän hymyili rohkeasti. "En minä niin pahasti pettynyt näkemästäni." hän lisäsi kietoen kätensä Tatsuhan ympärille halaukseen. Hän painoi päänsä Tatsuhan rintakehää vasten.
"Piristy." hän kehotti Tatsuhaa päästämättä irti Tatsuhasta. Halaus tuntui niin aidolta ja oikealta, se ei ollut pelkkää toisen piristämistä.

[Tatsuha Uesugi]

Mistä se muuten ties et olisin kiintyny siihen... Tatsuha muisteli Ryuichin sanoja. Onks joku juorunu musta Ryuichille? Eiri?! Voi saakeli... Mut se on totuus... Tatsuha ajatteli ja otti paperi kasan pois nenänsä edestä. Verta ei enään kaikkien onneksi tullut.
Kun Ryuichi avasi kylpyhuoneen oven, Tatsuha katsoi sinne. Tatsuhasta oli hyvä, että Ryuichi oli pukenut päälle nytten. Ryuichi näytti Tatsuhan mielestä hyvältä, mutta Tatsuhasta tuntui jotenkin väärältä myöntää se itsellensä. "Mmh.." Tatsuha mumisi kun Ryuichi sanoi, että hänen ei pitäisi olla surullinen. Me ollaan kuitenki kavereita... Miks tää pitää olla näin?! Emmä voi koskaa sille kertoo mun oikeista tunteista jos...Huoh.. Tatsuha ajatteli hiljaisena.
Tatsuha yllättyi kun Ryuichi yhtäkkiä halasi häntä. Kun Ryuichi käski hänen piristyä, Tatsuha hymähti. "Joo." Tatsuha sanoi ja siltitti Ryuichin päätä.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi ei halunnut päästää irti Tatsuhasta, hän halusi jäädä siihen. Hän piti siitä kun Tatsuha silitteli hänen päätään.
Mutta miksi? Ryuichi kysyi mielessään. Hän ihmetteli sitä miksi Tatsuha silitteli häntä.
Mitä hän oikeasti ajattelee? Ryuichi mietti. Hän nielaisi kuuluvasti, sillä oli jo aikaisemmin päättänyt kysyä.
"Tatsuha..." hän kuiskasi sulkien silmänsä. "Mitä sinä oikeasti haluat?" hän kysyi suoraan, sillä ei halunnut kierrellä, ja suora kysymys oli yleensä paras vaihtoehto.

Ryuichia hieman pelotti. Se mitä hän oli Tohmalta kuullut, kaikui nyt hänen päässään. Kaikki oli luultavasti totta, mutta Ryuichi ei vain halunnut uskoa sitä, ellei kuulisi Tatsuhalta itseltään.
Haluaisin kuulla totuuden, mutta saanoko Tatsuha suoraan..? hän ajatteli vetäen syvään henkeä, ja huokaisi.
Hän halusi itse kuulla suoran vastauksen, sillä valhe yleensä paistoi silmistä, eikä hän pitänyt siitä.
Haluan tietää mihin päin tämä menee. hän ajatteli rutistaen Tatsuhaa hieman enemmän.

[Tatsuha Uesugi]

Tatsuhasta oli ihanaa halia Ryuichia. Halin aikana Tatsuha tuntsi jonkinlaista lämpöä, mukavaa lämpöä. Onkohan Ryuichistaki yhtä kiva halata muo ku mun sitä? Sehän ei oo päästäny irti... Tatsuha ajatteli.
Mutta kun Ryuichi kysyi kysymyksensä, hän ei enään voinut ajatella halimisen lämpöä... ".." Tatsuha oli hiljaa. Hän ei halunnut vastata kysymykseen. Kaikista eniten hän pelkäsi, että se pilaisi kaiken. Tatsuha ei myöskään halunnut valehdella Ryuichille, joten hän pysyi hiljaa. Ainakin toistaiseksi.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi käänsi päätään nähdäkseen Tatsuhan kasvot.
"Miksi sinä pysyt hiljaa?" hän kysyi tältä. Ryuichi halusi kuulla totuuden, hän ei halunnut katsoa Tatsuhaa hiljaisena.
"Minä haluan kuulla totuuden." hän sanoi pyytävä ilme kasvoillaan. Hän katsoi Tatsuhan kasvoja tarkkaan, mutta hän ei osannut kertoa mitä Tatsuha ajatteli.

Hän rutisti Tatsuhaa taas hieman enemmän, oli valmiina kuuntelemaan mitä tämä sanoisi. Ryuichi sulki silmänsä, sillä häntä jännitti.
En halua vain miettiä mitä haluat. hän ajatteli. Se ei ole sama kuin kuulla oikeat sanat suustasi. hän mietiskeli.
Hän päätti, että mitä ikinä kuulikaan Tatsuhan suusta, hän ei aikonut päästää irti.

[Tatsuha Uesugi]

"Koska..." Tatsuha aloitti lausetta, mutta hän ei voinut kertoa sitä loppuun. Tatsuha ei voinut kertoa mitä hän halusi Ryuichista ja miksi hän oli hiljaa. Tämä oli Tatsuhalle vaikeata. Mitä tapahtuu jos kerron totuuden? Mä en haluu menettää suo Ryuichi... Tatsuha ajatteli ja puri huultansa.
"Tosi kauan aikaa...Mä halusin tavata sut..." Tatsuha kertoi ja ei tiennyt miten jatkaa. Oikeastaan... Mitä mä haluan nyt Ryuichilta? Ryuichia ois kiva suudella ja kaikkea...Mutta haluunko mä oikeesti sitä? Emmä tiiä... Ainakaan tällä hetkellä... Tatsuha ajatteli.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi huomasi asian olevan vaikea Tatsuhalle.
"Minä lupaan pysyä tässä, ja kanssasi, mitä ikinä sanotkaan." Ryuichi sanoi. Hän ei voinut kyllä tarkkaan luvata, mutta hän halusi kuitenkin.
Pelkästään se että Tatsuha oli halunnut tavata hänet, ei kuulostanut täysin oikealta, enää.

Ryuichi pelkäsi, että hän alkaisi tuntea itse jotain vetoa Tatsuhaa kohtaan. Siinä kun he halasivat toisiaan, oli niin hyvä olla. Ryuichi ei halunnut päästää irti, mutta hän ei tiennyt miksi.
Hän tunsi jo nyt jonkinlaista vetoa, mutta ajatteli sen olevan silkkaa kaveruutta.
Miten minä voisin edes tässä vaiheessa... tykätä. Ryuichista ajatus kuulosti oudolta.

[Tatsuha Uesugi]

Miks mä en nyt tiedä mitään? Haluisin kertoa enemmän...Mutta en voi...Mä haluun sut...En voi vaan vielä kertoa sulle...En voi. Tatsuha ajatteli.
"Ryuichi...Kiitos." Tatsuha sanoi kiitollisena Ryuichin ihanasta luonteesta ja halmisiseta. Ryuichi oli kerrassaan ihana. Tatsuha ei halunnut menettää häntä ja siksi hän ei ihan vielä voinut kertoa mitä Tatsuha todella halusi. Toivottavasti ymmärrät, että en voi vielä kertoa koko totuutta. Tatsuha ajatteli ja silitteli Ryuichin päätä.