Roninin & Raen home sweet home

[Ronin Makato]

Ronin tutkaili Raeta pudistellen päätään.
"Vai et kuole.." hän mumisi ajatellen jokin aikaa sitten ollutta sairaalareissua. Sama reissu oli tainnut taata hänen joutumisensa takaisin Soeniin.
"Voi kuule miks mä en ajatunu sellaseen ku Hideto oli mua kohtaan kusipää?" hän kysyi enemmänkin itseltään kuin Raelta, muttei toisaalta osannut vastata siihen niin hyvin itsekään. Vittumaiseksihan hän oli vain tullut, ei muuta.
"Uskotko.. oot tosi hauska kännissä." punahiuksinen heitti sarkastisesti Raen pyyhkiessä kyyneleitä.

"Öitä." vanhempi tokaisi ottaen muutaman peruuttavan askeleen kohti asuttamaansa makuuhuonetta.
"Ai niin.. mä en sanonu vihaavani sitä että vittuilen ite.. vihaan jos mulle vittuillaan." hän jupisi Raen aikaisempaan heittoon ja kääntyi vielä ovella ympäri kohdaten Raen kulkevan kohti portaikkoa.
"Sä herra Tokoyashima painut yhtälailla sänkyyn ku mäki." hän tokaisi nopeasti, tavoitti muutamalla harppauksella Raen selän ja tarrasi kiinni tämän olkapäistä.

Käännettyään Raen ympäri ja työntäessään tätä edellään heidän makuuhuoneeseen Ronin liu'utti hitaasti käsiään toisen vartaloa pitkin lantioille ja hengitti toisen niskaan.
Hän ei sytyttänyt makuuhuoneeseen valoja vaan ohjasi Raen omalle puolelleen sänkyä ja kuiskasi tämän korvaan:
"Jotta sun yksinäisyys helpottaa, nuku mun puolella niin ei tuu liian kova ikävä." vanhempi naurahti sarkastisesti toisen korvaan ja käänsi tämän ympäri.
Hän kaatoi Raen sängylle ja kumartui itse perässä suukotti suunpieleen ja hymähti. Hän veti peiton Raen päälle ja suoristautui.
"No niin.. sammu jo." hän tokaisi lähtien samalla makuuhuoneesta ja sulki oven perässään.

Punahiuksinen käveli yläkerran aulan poikki takaisin asuttamaansa makuuhuoneeseen ja sulki oven huokaisten syvään.
Hän laskeutui rauhassa sängylle, oli taas samassa pisteessä kuin aikaisemmin: tuijottamassa kattoa pimeässä huoneessa ja miettimässä asioita.
Levittäessään käsiään hän tunsi kylmän käsivarttaan vasten ja muisti vierellään olevan aseen. Jälleen hän otti sen käteensä ja tunnusteli sen kylmää pintaa sormiensa välissä.

[Raiden Tokoyashima]

//Oho kolmas sivu. //

Raiden närkästyi Roninin sanoista ja huokaisi. "Mä sanoinkin että sä oot erilainen.." nuorukainen huokaisi mutta antoi asian olla, hän ei jaksanut vaan tahtoi jatkaa hauskanpitoaan. Toisen puhuessa sarkastisesti Rae näytti lävistettyä kieltänsä tylsistyneesti.
Hän otti tukea portaiden kaiteesta kun oli astumassa ensimmäiselle portaalle, mutta pysähtyi ja katsoi Roninia kun toinen puhui ja tuli häntä kohden. "Ronin mä haluan juoda lisää, yö on vasta niin nuori.." Rae sanoi kulmat kurtussa, mutta suostui toisen talutettavaksi kohti makuuhuonetta. Hän kaarsi päätään aistikkaasti taaemmaksi kun Ronin liu'utti kätensä nuoremman lantiolle, oli näyttävästi parempi idea olla sittenkin juomatta lisää.

Rae ei osannut vielä epäillä mitään kun Ronin työnsi hänet omalle puolelle sänkyä, eikä nuorukaisen puolelle. Hän oli lähes näykkäisemässä Roninia korvasta kun mies alkoikin puhumaan ja Raiden tajusi toisen tempun.
"Ronin, sä oot ilkee.." Rae marisi kun mies oli suukottanut häntä ja veti peittoa päälle.
"En sammu, nyt mä meen ainakin juomaan.." Rae uhosi muttei päässyt nousemaan pehmeästä sängystä, yritykset olivat vain epämääräistä huitomista. Nuorukainen jäi yksin pimeään huoneeseen.

"Ronin! Mä kostan tän!" Rae huusi ja nakkeli tyynyjä sängyltä lattialle. "Herra Makato saa runkata itsekseen seuraavan kuukauden!" nuorukainen jatkoi huutamistaan, mutta hiljeni sitten tajutessaan mitä se tarkottaisi.
"Mä joutusin oleen ilman tai.." hän tajusi ääneen ja päästi pettyneen huudahduksen ettei mahtaisi Roninille asiassa mitään.
"Mä en tykkää susta! Tää ei oo yhtään reilua! Tuu takas sieltä!" Raiden aloitti taas huutamisen, mutta pidempiaikainen huutaminen oli käynyt jo hänen kurkulleen, joten hän aloitti yskimisen, pistäen käden suunsa eteen; verta.
"Tääkin vielä.." nuorukainen jupisi ja veti peiton päänsä yli vetäytyen pieneen kippuraan sängylle. Hän veti petivaatteista Roninin tuoksua itseensä ja se rauhoitti nuorukaista. Hetkessä Raiden oli kevyessä unessa, mutta hän hätkähteli siitä koko ajan hereille, kunnes aina nukahti uudestaan.

[Ronin Makato]

Ronin tunnusteli asetta vielä hetken sormissaan ennen kuin antoi periksi väsymykselle. Hän oli miettinyt tarpeeksi surkeaa päiväänsä ja veti peiton päälleen.
Ennen nukahtamistaan hän laski aseen viereensä, pitäen kuitenkin edelleen sormituntuman siihen.

Hän nukkui alkuun lähes valveen rajamailla, valmiina reagoimaan äkillisiin pamahduksiin tai muuhun sellaiseen. Lopulta hän kuitenkin nukkui sikeästi.

//Ihanan lyhyitä nää nukkumisviestit. Tee vaikka next morning. XD//

[Raiden Tokoyashima]

//Et sitten voinut kirjoittaa aamua tuohon? XD//

Jossain vaiheessa Raiden oli nukahtanut todella syvään uneen, hengitys oli syvää ja tasaista, mutta unia nuorukainen ei nähnyt. Yksin nukkuessa nuorukainen nukkui levottomasti, eikä tämäkään kerta ollut poikkeus sillä hän kääntyili aina välillä paikallaan, tai heilautti jotain ruumiinosaansa.
Aamu oli jo pitkällä, eikä Rae ollut vielä herännyt. Asiaan vaikutti varmasti sälekaihtimet jotka olivat kiinni, ja aurinko joka paistoi aamusta talon toiselta puolelta.

Vähitellen Raiden alkoi heräilemään, aukoi silmiään väsyneesti ja veti peiton paremmin päälleen, hän ei tahtonut nousta vielä. Nuorukainen yritti saada uudestaan unta, painaen silmät kiinni, hengittäen rauhallisesti, mutta uni ei tullut. Mahassa kyti paha olo, joka alkoi nousemaan kurkkuun.
Lopulta Raidenin oli heitettävä peitto pois päältään ja hengitettävä huoneen viileää ilmaa. Hän kohotti vapisevan kätensä otsalleen ja sulki silmänsä, niitä särki pitää auki. Rae huokaisi ja siirsi äkisti käden otsalta suunsa eteen, paha olo alkoi olemaan jo suussa: olisi noustava ylös ja selvittävä vessaan oksentamaan, jos se oli tullakseen.

Rae kääntyi selinmakuulta kyljelleen, ja siitä edelleen mahalleen, kunnes tiputtautui sängyltä jalat edellä polvilteen lattialle. Hän piti käsiään hetken sängyn päällä, kunnes tipautti ne yläruumiinsa viereen ja yritti pitää itseään tasapainossa, vaikka luulisi ettei se olisi polviltaan hankalaa.
Krapulaiselle nuorukaiselle se kuitenkin oli ja hän antoi itsensä lösähtää kyljelteen lattialle, hengittäen vaikeasti. 'Pakko päästä oksentamaan niin se helpottaa..' hän ajatteli ja haparoiden käsillään hän nousi seisomaan, ottaen tukea lattiasta ja läheisestä yöpöydästä.
Heikosti nuorukainen käveli kohti kylpyhuonetta ja kun oli perillä hän pudottautui polvilteen vessan eteen.

Kädet täristen hän aukaisi kannen ja oksensi itsestään nestettä ulos, hän ei ollut syönyt mitään yli vuorokauteen. Kohtaus oli nopeasti ohi ja Raiden niiskutti nenäänsä, samalla kun muutamia kyyneliä purkautui hänen silmistään. Hän oli viimeeksi oksentanut edellisessä kämpässään, joten hän ei ollut tottunut tähän vähään aikaan.
Nuorukainen veti vessan ja nousi ylös. Hän käveli lavuaarin eteen ja pesi naamansa, huuhteli suunsa ja pesi vielä kätensä. Pestessään oikeaa kättä hän tajusi sen olevan veressä, muttei muistanut mistä se oli tullut. '.. Mitä vittua..?' Raiden ajatteli, päivä oli ainakin alkanut todella hyvin. Sen loppupäivän hän viettäisi sängynpohjalla krapulassa.

[Ronin Makato]

Ronin heräsi omia aikojaan melko aikaisin aamusta. Hänellä ei ollut ulottuvilla kelloa mitä vilkaista, mutta ei häntä paljon paskaakaan edes kiinnostanut paljon kello oli.
"Voi helvetti.." hän kirosi kammetessaan itsensä ylös sängystä jaloilleen. Punahiuksinen venytteli sen minkä kivultaan pystyi ja haukotteli kevyesti.

Hän kirosi itseään alimpaan helvettiin reagoimattomuudesta ja keskittymiskyvyn menettämisestä.
Kuinka joku pystyi lyömään hänet siihen kuntoon? Ronin oli varma, että hänet pyydettäisiin sinä päivänä "töihin", mutta paskaakaan häntä ei homma kiinnostanut sillä hetkellä.
Hän otti aseen mukaansa ennen kuin astui ulos huoneesta ja käveli makuuhuoneeseen, jossa Rae nukkui ryyppyiltansa jälkeen todella sikeästi.

Vaatekaapista Ronin löysi päälleen punaisen rennon neulepaidan ja tummat collegehousut ja veti ne päälleen.
Aseen hän tunki vaatteidensa alle.
"Tuskin Rae mun vaatteita penkoo.." hän mutisi sammuttaessaan vaatehuoneen valot.
Ronin jäi hetkeksi katselemaan levottomasti nukkuvaa Raeta, hymähti pudistellen päätään tämän kääntäessä unissaan kylkeä.
Hän jätti toisen nukkumaan sängylle ja meni itse keittämään itselleen aamukahvia, ehkä päivä lähtisi sillä edes vähän eteenpäin.

Ronin keitti laiskan elein kahvia alakerrassa ja nojaili pöytää vasten odotellessaan kahvin tippumista.
Hän istuutui pöydän ääreen saatuaan kupin huumaavalle tuoksuvaa litkua eteensä ja joi sitä kaikessa rauhassa ajattelematta mitään.
Hänen päänsä oli selvästi tyhjentynyt ajatuksista viime yön aikana. Hän oli varmaan ajatellut liikaa.

Ronin hätkähti hereille horroksestaan kuullessaan yläpuoleltaan jostain tömähdyksen.
"Rae.." hän mutisi ja oli aikeissa juoda kahvia, mutta huomasi sen olevan jo jäähtynyttä. "Mitä..?" vanhempi oli selvästi kadottanut ajantajun ja nousi nyt ylös kaataakseen kupin sisällön altaaseen. Hän jätti kupin pöydälle ja mumisi itsekseen laittavansa sen myöhemmin koneeseen.

Hän käveli portaat ylös makuuhuoneeseen ja löysi Raen vessasta pesemässä juuri käsiään.
"Krapula?" kysyi matalalla äänellä nojaillessaan ovenkarmiin kädet ristissä. "Oli vissiin mukava vetää kädet auki ja juoda.." mumisi katsoessaan Raeta kulmiensa alta. "Nyt voit kertoa että miks.." hän sanoi käskevästi.

[Raiden Tokoyashima]

Raiden katsoi hetken oikeaa kättänsä ja katsoi sitten Roninia joka oli tullut kylppärin ovelle, kysymään krapuloista. Nuorukainen nyökkäsi vaiteliaasti ja pesi oikean kätensä loppuun, kuivasi sitten kätensä pyyhkeeseen. Hän oli huomannut käsiensä uudet ja vanhat, aukaistut jäljet kun oli pessyt kämmenensä, sen hän sentään muisti.
"..." Rae yritti puhua, mutta kurkusta ei tullut ääntä. Hänen silmänsä suurenivat ja toinen käsi kohottautui kaulalle. Eikö hän taaskaan pystynyt puhumaan? 'Ei helvetti mä en jaksa!' Rae ajatteli ja koitti selvittää kurkkuaan yskimällä.
"..." nuorempi yritti taas puhua, muttei pystynyt. Hän tiesi, että Ronin vain vittuuntuisi koko asiasta ja pahimmassa tapauksessa pakottaisi hänet puhumaan, vaikka ääntä ei tulisi. Rae laski molemmat kätensä altaan reunalle ja mietti Roninin aikaisempia sanoja. Miksi hän olikaan vetänyt kätensä ensin auki ja juonut itsensä toivottomaan känniin kun Ronin oli tullut takaisin?

'Sä olit kamalassa kunnossa..' Raiden ajatteli ja löi toisen kätensä altaan reunaa vasten. Hän katsahti Roninia epätoivoisesti ja käänsi katseensa takaisin. 'Ja sä et aijo sanoa mitään siitä.. Mä en ees muista jos sä sanoit jotain..' nuorukainen ajatteli ja paha olo - krapula - velloi taas hänen sisällään.
Raiden turhautui ja lähti kylpyhuoneesta pois, takaisin peiton alle sänkyyn. Sanokoot Ronin mitä sanoi, hän ei edes pystynyt pistämään vastaan.

Rae sulkeutui peiton sisälle ja hengitti ummehtunutta, vielä unelta tuoksuvaa peittoa sisuksiinsa. 'Mä en edes saa olla huolissani susta..' hän ajatteli ja yritti estää kyyneliä valumasta silmistään. Sikäli hän onnistui siinä ihan hyvin, mutta silmiä kirveli, koska hän ei ollut pitänyt laseja pitkään aikaan päällään.

[Ronin Makato]

Ronin katsoi Raen tekemisiä odottaessaan toisen vastaavan hänelle.
"Etkö osaa selittää?" hän murahti kun toinen näytti kauhistuneelta. "Vai etkö halua?" hän lisäsi kysymyksen perään, jättäen huomiotta ettei Raella oikeasti lähtenyt ääntä. Se asia ei häntä kiinnostanut, hän halusi selityksen nuoremman tekemisille.
Voi helvetti Rae.. hän ajatteli laskiessaan kädet sivulleen ja puristeli kämmeniä ajatuksissaan nyrkkiin.
"Pelleiletkö sä mun kans?" vanhempi ärähti.

Ronin kohotti toista kulmaansa Raen lyödessä kätensä altaan reunaan.
Vai alkaa se väkivaltaseks.. hänen kasvoilleen nousi ivallinen hymy.
Raen mentyä hänen ohitseen, päässä tuntui pikkuhiljaa tuntua miten vitutus kasvoi.
"Vai kävelet sä mun ohi sanomatta sanaakaan!" hän ärähti ja kääntyi salamana ympäri.

"Hautaudukki vielä sinne peiton alle.." Ronin sanoi sarkastisena ja käveli hitaasti sängyn vierelle.
"Älä alota tota!" hän huusi vetäessään peiton toisen päältä ja tarrasi tätä rinnuksista kiinni ja veti ylös kasvojensa eteen.
Ronin hymyili sarkastisesti ja siveli kädellään Raen poskea.
"Millon sä opit ettet juo ittees tuohon kuntoon.." vanhempi alkoi vetämään Raen paitaa pois. "..tai vedä ranteitas auki.." hän kiskoi paidan toisen päältä ja alkoi avata tämän housuja hymyillen.
"Opettelisit edes puhumaan mun kans." punahiuksinen tokaisi kaataen Raen sängylle ja kiskoi housut tämän jalasta.

"Sä et ikinä opi.." hän naurahti laskiessaan housunsa alas virnuillen ja nousi Raen päälle.
"Ikinä." hän kuiskasi toisen korvaan ja työntyi varoittamatta tämän sisään aloittaen rajut työnnöt. Samaan aikaan hän tarttui Raen hiuksiin ja tukisti.

[Raiden Tokoyashima]

Rae oli vain ärsyyntynyt Roninin sanoista enemmän ja olisi vaikka myynyt sielunsa jos saisi olla krapuloissansa aivan yksin ilman mäkättävää avopuolisoa.
Mutta se ei ollut mahdollista, sillä toinen oli seurannut häntä makuuhuoneen puolelle. 'Miksi sulla pitää aina ylireagoida..' nuorempi ajatteli, eikä todellakaan osannut ajatella edes omaa puoltansa, olihan hänkin joskus ylireagoiva.

Hetken aikaa Rae luuli, että Ronin oli jopa luovuttanut, mutta kun peitto lähti hänen päältään, sai hän todeta olevansa vakavasti väärässä. Nuorukainen olikin yhtäkkiä istualteen, kun Ronin oli kiskonut hänet ylös, ja hän tapitti suurin silmin, lähes pelokkain silmin rakastaan.
'Paraski puhuja..' Rae ajatteli, itse Ronin oli ollut eilen paljon pahemmassa kunnossa kuin hän nyt. Hän yritti epätoivoisesti estää Roninia ottamasta paitaa pois hänen päältään, mutta se oli enimmäkseen epämääräistä huitomista.

Nuorukainen hätkähti, Ronin oli pikkutarkka ja muistutteleva, ja kaikenlisäksi hän oli jo lähes alasti. 'Ronin, vittu!' Rae huusi päänsä sisältä ja yritti pyristellä irti toisesta, mutta pääsi vain vähän kauemmas kun mies kaatoi hänet takaisin sängylle.
Raidenista tuntui ettei hän edes jaksanut ajatella enään, koska päässä puhuminen oli uuvuttavaa, ajatukset jäivät itsensä sisälle, eikä Ronin osannut hänen ikäväkseen lukea ajatuksia, vaikka kaikkea muuta tuntuikin osaavan.

Rae yritti liikkua vielä vähän kauemmas, jos saisi sillä Roninin lopettamaan aikeensa, Rae ei kertakaikkiaan tahtonut nyt seksiä, mutta se oli toivotonta.
Suu aukesi äänettömään parahdukseen kun punahiuksinen työntyi hänen sisälleen. Työnnöt saivat nuorukaisen hengittämään kovempaa, koska kurkusta ei lähtenyt ääntäkään. Ja tukistus aukaisemaan suun uudestaan äänettömään parahdukseen. Hän koitti työntää Roninia pois päältään, pois naimasta häntä. Nuorukainen tarttui sormillaan Roninin paitaan rinnuksen kohdalta epätoivoisena ja sulki silmänsä estääkseen kyyneliä valumasta. 'Lopeta..' Rae ajatteli, sillä Ronin satutti häntä teollaan. Kuitenkaan nuorukaisella ei ollut muuta mahdollisuutta kuin alistua Roninin tahtoon.

Tahtomattaan nuorukainen aukoi suutaan ja hengitti kiivaasti, kohotti samalla kapeaa lannettaan hieman ylemmäs. "Ronin.." miehen nimen pystyi lukemaan hänen huuliltaan jos oli tarkka.

[Ronin Makato]

Ronin ei voinut väittää, etteikö nuorempi olisi kiihottanut häntä kiivaalla hengityksellä ja lämpimällä keholla allaan. Hänen oma hengityksensä pysyi miltei tasaisena, mutta tuntui varmasti kuumalta nuoremman ihoa vasten hänen sulkiessaan lyhyitä suukoja toisen rintakehälle.
Roninin jokaista haavaa särki, eikä se tuonut sen suurempia nautintoja kuin mitä se jollekin voisi tuoda.
"Taidat pitää tästä.." hän murahti käheällä äänellä ja jatkoi vielä muutamia kertoja rajusti, kunnes rauhoitti työntöjään saadakseen siitä itse muutakin kuin sadistista mielihyvää. Ehkä hän ajatteli hieman molempien etuja. Hän ei halunnut nuoremman oksentavan kesken seksin, sillä se olisi enemmänkin kuin erotiikan tappamista.

"Haluat varmaan kuulla.. mitä mulle kävi.." mutisi työntyessään hitaasti ja koko pituudeltaan toisen sisälle. "Mä en tiedä.. haluanko kertoa.." sanoi kuitenkin. Ei se olisi asiallista kesken seksin ja ajoi omaa etuaan jos ei kertoisi.
"Mä haluan kuulla kun sä huudat.. huudat mun nimeä.. voihkit.." kuiski sanoja nyt toisen korvaan ja levitti toisen haaroja työntyen taas tämän sisään rajusti. "Miks mä en saa mitä haluan.." hän mumahti vaativasti, työntyi toisen sisään yhä uudestaan rajusti pitäen nopeaa tahtia yllä.

Jälleen kerran Ronin hidasti ja rentoutti tahtiaan. Lopulta hän kietoi sormensa toisen miehuuden ympärille, jotta saisi tämän olon tuntumaan entistä kihelmöivältä.
"Sä oot.. et voi kieltää ettet.. haluaisi tätä." Ronin puhui entistä katkonaisemmin. Muutaman päivän saamattomuus teki tosiaan tehtäviään.
Hän tunsi, kuinka sisällä kaikki alkoi sulaa ja miten keho kihelmöi ja kuumat aallot iskostuivat jokaiseen ruumiin osaan.

Ronin jatkoi työntöjään yhä nopeammin, tahtia, mikä tuntui hyvältä joka puolella. Hän ei hengitti nyt paljon kiivaammin kuin aikaisemmin ja Rae varmasti tunsi sen kaulallaan.
Lopulta Ronin laukesi nuoremman sisään hiljaa ja koko keho värähdellen. Nautinto tuntui yllättävän hyvältä, mutta nuoremman viereen kierähdettyään haavoja vallannut kipu ympäröi koko kehon ja sai hänet vain puristamaan silmänsä kiinni ja näyttämään mahdollisimman tuskaiselta.
"Ai saatana!" muuta Ronin ei saanut päästettyä suustaan. Taisi olla virhe naida nuoremman kanssa siinä tilassa.

[Raiden Tokoyashima]

Raiden ei voinut mitään sille, että hänen vartalonsa nautti tästä tilanteesta. Hänen lantionsa rytmittyi Roninin työntöjen tahtiin, huulilta purkautui pientä, valittavaa voihkintaa huohotuksen lisäksi. Nuorukaisen kehon reagointi muistutti häntä kaipuusta saada seksuaalista huomiota Roninilta, kuinka hyvältä tuntuikaan saada toinen sisäänsä.. Kädet olivat jo hakeutuneet omalle paikalleen miehen takahiuksiin, puristaen niitä sormien väliin.
Miehen sanat eilisestä kohotti Raen mieleen huolen rakkaastaan, sisimmässään hän tiesi, että jotain oli tapahtunut, vaikka muistikuvat olivat todella hämäriä eilisestä. "Ronin.." hän kuiskasi varovaisen pienellä äänellä ja katsoi lähes anovasti miestä silmiin.. Miksi Ronin salasi häneltä asioitaan?

Roninin rajumpi työntyminen hänen sisäänsä sai nuorukaisen ojentamaan päätään taaemmas, haukkomaan henkeä kiivaasti, suu auki. Raiden kohotti alaselkäänsä ja inisi nautinnosta jonka toinen synnytti hänessä, huulilta karkaili voihkaisuja, miehen nimi niiden seassa. "Sä pistät mut tekemään sitä mitä sä haluat musta.. Mutta mä en saa mitään.."
Rae tiesi ettei kestäisi kauaa, keho tuntui olevan tulessa jo nyt, kuin valmiina vapauttamaan itsensä hyvään tunteeseen.. Hän huokaili toisen nimeä heikolla äänellä, ehkä vähän kärsivänkin kuuloisena, kun mies alkoi hyväilemään hänen miehuuttaan. Hetkeä myöhemmin Rae laukesi voihkien, muutaman kyynelen saattelemana. Keho oli kaivannut toista enemmän kuin koskaan aiemmin.

Raen orgasmi tuntui vieläkin hänen kehossaan vallitsevana, kun Ronin laukesi hänen sisälleen. Nuorukaisella kesti hetken tajuta, että toinen oli kierähtänyt hänen vierelleen tuskaisena, huutaen oloaan.
"Ronin..!" Rae henkäisi hiljaa ja tarttui käsillään miehen käsivarteen. Hän ei uskaltanut sanoa muuta, eikä tehdä muuta.. Hän tiesi jos hän tekisi jotain väärin, Ronin lähtisi pois ja olisi jälleen suuttunut Raelle..
"Mitä sulle on tapahtunut..?" Rae ajatteli painaessaan otsansa Roninin käsivarteen. Hän ei pitänyt kädestä lujaa kiinni, sen hetkisen olotilansa vuoksi hän ei edes ollut kunnolla tajuissaan. Tai ainakin hänestä tuntui siltä.