|
|
Post by Umi Nomura on Oct 24, 2007 19:26:03 GMT 3
Sanen astellessa keittöön, Umin katse siirtyi kahvi kupista häneen. Tässä valossa Umi huomasi paremmin Sanen ruuminrakenteen ja vaikka Umi halusi kieltää asian, niin Sane näytti hyvältä. Outoa ku Sane on ihan ihmisen näkönen, vaikka se onki shinigami...Paitsi ne siivet..Epäreilua on kyl se, että sillä on parempi ruumiinrakenne ku mulla. Nooh...Kaipa oon viel kasvamis iässä. Hei mitä mä oikeen aijattelen? Umi ajatteli ja punastui hieman. Punastuminen onneksi tapahtui sillon kun Sane asteli pois keittöstä. Ihan vain Umin onneksi.
Sillä aikaa kun Sane sääteli makuuhuoneessa, niin Umi hörppi kahviansa ja harmitteli sitä, että hänen pitäisi mennä kouluun. Sanen palatessa keittöön, Umi katseli häntä. Ja taas! Vaatteetki istuu paremmin! Eikä! Mikä mulla on? Umi ajatteli ja punastui jälleen. Katse siirtyi Sanesta kahvikuppiin ja hän koitti välttää Sanen katsetta. Ei Umi halunnut, että Sane näkee punan poskilla.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Oct 24, 2007 19:54:33 GMT 3
Sane rallatteli vielä lisää koulusta, oli oikein ilkeällä päällä. Hän ei ollut nuoruusvuosinaan käynyt kouluaan kunnolla eikä katunut, mutta oli niin ihanaa pakottaa muita kouluun..
"Noniin ryystä se nyt." Sane sanoi ja kippasi kahvit kurkkuunsa, meni sitten makuuhuoneeseen ja nosti aseen sängyltä, vei sen olohuoneen kirjahyllyyn. Sitä ei tänään tarvittu. Sane meni käytävään ja sieltä eteiseen, otti kaapista laukun ja palasi olohuoneeseen, otti muutaman kirjan mukaansa hyllystä, sekä rahat. Hän palasi eteiseen, otti avaimet ja pisti nekin laukkuun. Kengät menivät nopeasti jalkaan, ei Sane jaksanut maihareidensa nauhoja ruveta solmimaan.
"Nopeesti nyt." shinigami huusi pojalle ja lampsi rappukäytävään.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Oct 24, 2007 21:48:48 GMT 3
"Mmh.." Umi mumisi ja ryhtyi juomaan kavhia ripeämmin. Umista oli tyhmää, että häntä hoputettiin vaikka oli reilusti aikaa. Oikeastaan olihan tämä Umin tapa viivytellä kouluun menoa ja mahdollisesti myöhästyä. Umi kuitenkin totteli Sanea kiltisti ja joi kahvin ripeästi loppuun. Umi sitten nousi ylös tuolista ja kipitti tiskialtaan luokse. Tiskialtaaseen hän pisti mukin ja hän jo kuuli eteisestä hoputusta. Umi sitten suunnisti eteiseen ja ryhtyi laittamaan kenkiä jalkaan. Mä en ymmärrä miks Sane hoputtaa... Umi mietti pistäessään kenkiä jalkaan.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Oct 24, 2007 22:18:27 GMT 3
Shinigami piti ovea auki, näki Umin vasta tulevan eteiseen ja huokaisi. "Sulje ovi sitten kun joskus tuut." Saneatsu sanoi ja lähti talsimaan portaita alemmas nopein askelin, hän ei jaksanut odottaa Umia notkuen porraskäytävässä.
Kotvan kuluttua Sane oli jo ulko-ovella, meni siitä ulos ja sytytti heti tupakan, jääden odottamaan Umia pihalle. "Helvetti kun mikään ei onnistu.." mies kirosi ääneen ja onnistui sillä säikyttämään muutamaa lasta, jotka olivat matkalla kouluun. Hän oli nimittäin muuttanut itsensä taas kaikille näkyväksi, niin oli vain parempi. Sane huokaisi ja kaivoi aurinkolasit päähänsä vaikka aurinko oli vielä matalalla.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Oct 24, 2007 22:23:51 GMT 3
"Okei." Umi sanoi ja huomasi vasta sitten, että Sane oli kerennyt kadota. Hmh. Ihan turhaan puhun ku ei se kuuntele...Tai no menee pois. Umi ajatteli ja sai toisen kengän jalkaan. Umi tarkisti oliko hänellä kaikki mukana ja sitten hän tarkisti oliko valot pistetty pois päältä. Nämä kaikki tarkistettua, Umi asteli rappukäytävään ja sulki oven perässään.
Hän kipitti portaita nopeammin alas verrattuna hänen normaaliin porras tahtiin. Ainut syy siihen oli Sane. Ei hän halunnu kuulla raivoamista Sanelta. Sillä Sane vaikutti äkäseltä kun hän odotteli Umia. Miks Sanen pitää viedä mut kouluun?Umi ajatteli huokaisten nähdessään alakerrasta rapunoven kautta tupakkaa polttelevan Sanen. Umi käveli reippaasti rappunovea kohti ja sen kautta hän astui ulos. "Anteeksi." Umi sanoi pahoitellen tämän viivystyneisyyttä.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 18:37:24 GMT 3
AIKA VAIHTUU~
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 18:44:30 GMT 3
// Uusi yö, uudet kujeet //
Sanen rappukäytävään oli astellut tuttu poika, Umi. Kello oli noin varttia vailla keskiyön ja Umi oli karannut orpokodista, mitä hän ei ollut tehnyt vähään aikaan. Umilla oli päällään tummansininen huppari, alla punainen t-paita ja jaloissa oli mustat pillifarkut reikineen. Umin hupparissa kuitenkin oli tällä kertaa jotain erikoista, nimittäin veritahra oikeassa hihassa ja ei mikään kauhean pieni, mutta hupparin tummuuden vuoksi, sitä ei näkynyt ellei katsellut Umin vaatetuksia jonkin aikaa.
Umi asteli hissiin ja painoi hissin menemään kahdeksanteen kerrokseen. Umi ei tarkalleen tiennyt miksi hän tuli Sanen luoksi, sillä aijemminkaan tämä ei ollut tarvinnut tukea, mutta nyt jostain syystä Umi oli kuitenkin karannut. Toivottavasti Sane on kotona... Umi ajatteli katsellen hupparin veritahraa.
Ei kauankaan kestänyt kun hissi oli kahdennaksessa kerroksessa ja ovet aukesivat. Umi käveli hissistä ulos, Sanen oven edelle. Umille tuli viimehetken ajatuksia, minkä takia tämä ei uskaltanut painaa ovikelloa, kuitenkin Umi pakoitti itsensä painamaan ovikelloa. *BRIIIII*
//Kiva ovikello. BRIIIIIIIIIIIIIIIIIII //
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 18:51:49 GMT 3
Sane makoili sohvalla, kuunnellen Tokion yön ääniä tyhmyyksineen ja kirkuvine ihmisine, jotka joutuivat rikoksen uhreiksi. Tai niin mies kuvitteli. Suupielessä oli tupakka ja toinen käsi oli sohvanreunan yli lattialla pitämässä oluttölkkiä pystyssä. Ilta oli lähes täydellisen tylsä. Aikaisemmin päivällä hän oli käynyt hakemassa yhden sielun. Se sielu ei ollut terveimmästä päästä henkisellä tasolla, joten miehellä oli ollut päivän aikana pahoinvointia ja voimattomuutta. Hän ei siis ollut parhaimmillaan, mikä saattoi vaikuttaa hyvinkin paljon hänen mielialaansa.
Silmät olivat kiinni, mutta ne aukesivat kun hän kuuli hissin liikkuvan. Hän tiesi, että joku oli tulossa tänne.
Verta.
Sane tunsi sen, koska se, kuka oli tulossa, oli joku hänen 'hoidokeistaan'.
"Vittu." Sane kirosi, muttei noussut ylös, vaikka kuuli kuinka ovikello soi. Vähiten hän kaipasi Umia, sitä ääliötä, omintakeista nuorukaista. Hetken kuluttua hän nousi ylös. Tupakka pysyi edelleen suupielessä, oluttölkki toisessa kädessä. Laahustavat askelet kulkivat eteiseen ja hän muutti itsensä näkyväksi, mahdollisten naapureiden osalta.
Shinigami aukaisi oven ja tuijotti Umia hyvin tylsistyneenä. 'Paha siinä missä mainitaan..' hän ajatteli ja kääntyi sitten kannoiltaan, jättäen kuitenkin oven auki, niin että Umi pystyi tulemaan sisälle.
Siteet olivat edelleen kiinni otsassa ja päässä, vaikka niiden verisyys oli Saneatsun mielestä vähentynyt viime aikoina. Oliko jotain tapahtumassa?
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 18:59:08 GMT 3
Umi katsoi Sanea silmiin peläten, että tämä sanoisi jotain. Umin yllätykseksi Sane ei kuitenkaan sanonut mitään, vaan lähti ja jätti oven auki. Kannattikohan mun tulla... Umi ajatteli, mutta kuitenkin astui varovasti sisään.
Sisälle päästyään Umi mietti mitä sanoisi. Tosiaan ei ketään mennyt vain vierailemaan tähän aikaan. "Sane mä...anteeks että tuun näin myöhään...eh.." Umi yritti selitellä itseään. "Oikeastaan...Mä en oo varma miks mä tulin..." Umi myönsi, pitäen kuitenkin verisen hihansa hupparinsa taskussa. Huomakoot jos sitä kiinnostaa... Umi ajatteli veritahraa, katsellen kuitenkin Sanea.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 19:10:45 GMT 3
Sane käveli olohuoneeseen ja laski oluttölkin sohvapöydälle, oli selin olohuoneen oviaukkoon. Hän ei kääntynyt Umiin päin kun toinen alkoi puhumaan, vaan seisoi edelleen paikoillaan, mutta otti tupakan sormiensa väliin ja tumppasi sen tuhkikseen, mikä oli oluttölkin vieressä.
"Sä tiedät varsin hyvin miksi sä olet tullut tänne." Sane sanoi välinpitämättömästi, ei edelleenkään kääntynyt. Miehellä ei ollut paitaa, mutta housut oli, joten hänen hyvä ylävartalonsa oli Umin toljotettavissa.
"Veri." Sane sanoi kylmän rauhallisesti ja kääntyi Umiin päin, ottaen muutaman pitkän, mutta rauhallisen harppauksen poikaan päin, talutti sitten toisen selkä seinää vasten.
"Eka kerta, hmm?" Sane kysyi ja otti Umin käden pois nuoremman hupparin taskusta, katsoi sitten hihaa. Shinigami nosti kädellään Umin leukaa ja katsoi nuorempaa.
"Kuukausi sitten mä ilmestyin sulle ja nyt sä vasta yskit? Oot sä niin hidas.." hän mutisi ja käveli takaisin sohvapöydän luokse ja otti oluttölkin toiseen käteensä, juoden siitä.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 19:19:44 GMT 3
"Eh.." Umi häkeltyi kun Sane näytti tietävän miksi Umi tuli. Lukeeks Sane mun ajatuksia? Haistaako se veren? Umi punnitsi kaikkia vaihtoehtoja. Ihan sama tietäkööt... Umi luovutti huokaisten.
"Kaipa se on se..." Umi sanoi katsellen ujosti Sanen silmiä, mennen sitten Sanen talutusten mukana. "Joo..En oikeen tienny mitä tehdä...Ja emmä halua puhua niille...ämmille.." Umi selitti, antaen Sanen ottaa Umin käden pois taskustaan.
"Häh? Minkäs mä sille voin... Jos mä saisin valita nii voisin yhtä hyvin kuolla nyt! No nii ota vaan mun sielu shinigami!" Umi huusi niin, että tämä ei huomannut edes parin kyyneleen putoavan poskilleen. Umi ei tosiaankaan osannut reagoida tilanteeseen. Umi samaan aikaan tunsi paniikkia ja vihaa. Umi liukui seinän avulla lattialle istumaan, antaen kyynelten valua poskilta.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 19:31:26 GMT 3
Sane joi olueastaan ja mietti, että tästä alkaisi Umin alamäki. Toisellakin ihmisellä oli alkanut, kolmannella alkaisi pian. Sanelle oltiin tungettu viime aikoina paljon kuolevaisia osakseen.
Hän laski tyhjän tölkin pöydälle kun Umi alkoi huutamaan ja nappasi aseensa toiseen käteen, tähdäten sitä Umiin.
"Ootko sä aivan varma?" Sane sanoi uhmakkaasti katsoen poikaa lähes syyttävästi. "Luuletko sä että mulla on helppoa kerätä teidän sieluja!?" shinigami huusi ja polvistui pojan eteen painaen aseen toisen ohimolle. "Enkö mä sanonut sulle, että elä täysillä!?" Sane huusi. "Elä vittu vielä ku voit! Sä et tiedä miten helvetillistä sulla tulee vielä olemaan! Mut vittu sä oot niin mitään saamaton!" shinigami huusi ja heitti aseen seinään, jolloin se ampui sisältään vastapäiseen seinään lasisäiliön, joka hajosi osiksi.
Sane katsoi Umia, tylsyys oli ehkä poissa, mutta vittuuntunut olotila päällä.
"Anna ku näytän sulle mitä sulle pian käy.." hän ei välittänyt yhtään siitä, kun Umi itki.
"Sun henkeä rupeaa ahdistamaan, sun kunto heikkenee.." Sane sanoi ja alkoi leikkimään, että hänellä oli tihentynyt hengitys.
Jokin oli kuitenkin vialla ja shinigamin silmät suurenivat, mutta pupillit pienenivät. Hän ei saanut enää sanoja suustaan, vaan kohotti kädet kaulalleen pitämään siitä. Päässä pyöri, sanoja, lauseita, huutoa ja silmissä näkyi pelkkää verenpunaista. Shinigami lyhistyi puoliksi Umin päälle haukkoen happeaan.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 19:40:14 GMT 3
Umi kuunteli Sanen sanoja, ymmärtäen, ettei hällä ollut myöskään helppoa. Mä kun luulin, että Sane oli... Umi ajatteli hieman järkyttyneenä Sanen asioista. Umi säpsähti kun ase laukaisi laisisäiliön osiksi. Pitäskö mun haluta elää? Umi ajatteli Sanen sanoja.
Umi kuunteli Sanen demonstraatiota, huomaten, että tulevaisuus ei tulisi menemään enään niin kauhean hyvin. Kuitenkin demosntraation aikana Umi huomasi, että Sanella ei ollut kaikki hyvin. "Sane! Ootko sä kunnossa? Sane!" Umi panikoitui kun Sane piteli kädet kaulallansa. "Sane!" Umi otti hartoista kiinni ja yritti katsoa Sanen silmiä, jotka näyttivät harvinaisen pelottavalta sillä hetkellä. Apua...Mitä mun pitäisi tehä? Emmä voi ambulanssia soittaa... Umi ajatteli, piittaamatta kyynelistänsä.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 19:47:31 GMT 3
Shinigami ei saanut enään lähes ollenkaan happea, mutta työnsi toisella kädellään pois Umin käsiä hartioiltaan ja konttasi läheiseen nurkkaan, painaen selkänsä kiinni seinään. Silmät tuijottivat maanisesti eteenpäin, eikä olo helpottunut yhtään.
'Mitä helvettiä..' Sane sai ajatelluksi kaiken sen mylläkän keskellä mikä hänen mielessään kulki.
"Sane, sane!" miehen päässä kuului kun joku kutsui häntä. Ääni kaikui päässä, huutamassa hänen nimeään. "Tuu tänne, kato mitä mä löysin! Saneatsu!" äänet jatkuivat. "Älä koskaan näytä itteäs täälä, kukaan ei kaipaa sua!"
Äänet kaikuivat shinigamin päässä ja hän rupesi huutamaan, samaan aikaan hän vajosi polvilteen ja siivet alkoivat kasvamaan hänen selästään. Käsissä olevat viiltohaavat aukesivat ja hän yski verta.
"Umi.." Sane kuiskasi hiljaa. "Mä en oikeesti.. tahtonut kuolla.." hän jatkoi ja menetti tajuntansa maaten pitkin pituuttaan lattialla.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 19:55:02 GMT 3
Umi seurasi tilannetta pelokkaana sivusta. Mitä Sanelle tapahtuu?! Eikai Sane oikeasti kuole? Umi ajatteli peloissansa, toivoen, että Sane selviäisi tästä oudosta tilanteesta. Umi yllättyi kun yhtäkkiä siivet kasvoivat ja vertakin tuppasi. Mitä ihmettä?! Umi ajatteli, kontaten varovasti lähemmäs.
"Sane!" Umi huudahti takaisin kuullessaan nimensä. Apua mitä mä teen? Onks Sane kuollu? Pliis älä oo kuollu! Umi panikoi, tuntien kuinka lisää kyyneleitä tahtoi tulla. "Sane, älä jätä muo!" Umi itki pitäen Sanen kädestä kiinni. Mä oon avuton paska...Emmä tiedä mitä mun nytkään pitäisi tehdä... Umi itki toisen perään ja kurjuudelleen.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 20:03:42 GMT 3
Vähitellen auenneet viiltohaavat Sanen käsissä lähtivät sulkeutumaan, mutta lattialle tippuneet pisarat eivät kadonneet. Siivet eivät kuitenkaan vetäytyneet takaisin selkään ihon alle.
Shinigami oli todella pitkään tajuntansa menettäneenä, kunnes hän älähti jotain ja alkoi vetämään siipiä sisäänsä. Mies kietoi kädet päänsä ympärille ja irvisti, kuinka kivuliaasti siipien vetäminen tällä kertaa sattuikaan.
Sane ei tiennyt oliko huolissaan äskeisestä, vai mikä hänen olotilansa ylipäätään oli, mutta hän tahtoi nukkumaan. Heikosti hän nousi istumaan ja katsoi Umin itkeviä kasvoja.
"Sä et nähnyt mitään." hän sanoi ja nousi ylös, hoiperteli sitten makuuhuoneeseensa ja lysähti sängylle pieneen kippuraan.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 20:09:07 GMT 3
Sanen liikkuessa, Umi nosti päänsä. Sane... Umi ajatteli huomattavasti helpottuneena, pyyhkien sitten kyyneleet hihaansa.
"Sane..Ootko sä kunnossa? Mitä tapahtu äsken?" Umi kerkesi kysytä ennenkun Sane nousi ylös. "Eh..." Umi hämmentyi. Aikooko Sane kertoa mulle mitä tapahtu... Umi ajatteli, katsellen kuinka Sane hoiperteli huoneeseensa.
Umi nousi pian itsekkin ylös, ottettuaan kengät pois jaloistaan. Umi käväsi keittössä hakemassa lasin ja täytti sen vedellä. Umi sitten hipsi makuuhuoneeseen, istahtaen sängylle Sanen viereen. "Tässä.." Umi sanoi, ojentaen vesilasia Sanelle.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 20:14:49 GMT 3
Sane kiersi kädet uudestaan päänsä ympärille ja yritti pitää siipiä sisällään, mutta ne halusivat koko ajan olla vapaina, normaalitilassaan. Hän irvisti kipua. Vaikka Sane oli ollut monta vuosikymmentä shinigamina, hän ei koskaan ollut tuntenut vastaavanlaista kipua. 'Mitä vittua tää on..' hän ajatteli, kunnes kuuli Umin sanovan jotain vieressä.
Sane katsahti poikaa ja otti vesilasin vaitonaisena käteensä ja nousi istumaan. Hän joi vähän, mutta samalla hetkellä siivet kasvoivat selästä jälleen täyteen mittaansa. Lasi tippui Saneatsun kädestä petivaatteille ja hän taivutti ylävartalon jalkojensa päälle: kaikkialle sattui aivan helvetillisesti.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 20:20:37 GMT 3
Umi hätkähti kun siivet yhtäkkiä putkahtivat täyteen mittaansa. "Sane..Mitä sulle tapahtuu?" Umi kysyi huolestuneena ja huomasi selkeästi, että Sane oli kivussa. Umi huomasi vasta kysyttään, että lasi oli tipahtanut petivaatteille. Umi otti lasin ja pisti sen yöpöydälle.
"Ehh...Sane syötkö sä sieluja tai jotain..Jos sulla ois vaikka jotain...puutetta?" Umi heitti villin veikkauksen. "Vai tarvitko sä verta tai jotain?" Umi kysäsi ojentaen oikeaa kättänsä, minkä hihasta löytyi veritahra. "Anna mun auttaa suo Sane.." Umi sanoi hiljaisesti, katsellen Sanen kasvoja.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 20:29:25 GMT 3
Sane tuhahti, mistä hän olisi tiennyt, mitä hänelle oli tapahtumassa? Hän vapisi, kuin hänellä olisi ollut kylmä, vaikka itse asiassa miehellä oli todella kuuma.
"Vitustako mä tiedän!" Sane ärähti valittavasti ja työnsi hetken päästä Umin käden pois. Kaikkein vähiten hän kaipasi nyt verta.
'Mä en halua kuolla!' Sanen omat sanat kaikuivat hänen päässään ja silmät laajentuivat taas. Hän muisti jotain ajasta, jolloin oli ihminen. Shinigami asettui makaamaan kyljelleen sängylle, selkä poikaan päin. Miksi hän muisti asioita ihmisajastaan?
Jotain tippui Sanen päästä. Hän otti sen tärisevään käteensä: sideriepu, jossa ei ollut verta. Nyt niitä oli yksi vähemmän päässä, muutama siis jäljellä.
"Mitä helvettiä.." Sane kirosi ääneen ja rutisti kangaspalan nyrkkiinsä. Ensimmäistä kertaa pitkiin aikoihin Sanea todellakin pelotti, ja hän olisi tahtonut vain olla yksin, ettei Umi olisi ollut lähettyvillä.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 20:34:43 GMT 3
Sane ei tiedä mitä sille tapahtuu.. Umi ajatteli pelokkaampana tilanteesta. Eihän shinigamit kuole? Nehän on kuolemanjumalia...Ei jumalat kuole... Umi ajatteli katsellen pelokkaana Sanen kärsimistä.
Umista tuntui kauhealta katsoa Sanen kärsimistä, Umille tuli entistä avuttomampi olo ja koko tilanne vaan sai Umia häpeämään käytöstänsä. Miks mä intän Sanelle...Miks mä oon näin avuton? Umi ajatteli negatiivisiä itsestänsä, kuitenkin säpsähtäen ajatuksistaan Sanen kirotessa. Umi koitti kurkkasta Sanen olan yli, mutta se oli vaikeaa kun siivetkin oli edessä.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 20:39:06 GMT 3
Sane alkoi rauhoittumaan eikä uutta kohtausta ollut näemmä tulossa. Hän nousi istumaan, muttei vetänyt siipiä sisälleen, jos se vaikka laukaisisikin uuden kohtauksen..
Shinigami näytti todella väsyneeltä, kuin voisi nukkua vähintään vuorokauden putkeen. Hän heitti sidepalan kädestään yöpöydälle ja asettui taas kyljelleen, koska päässä oli alkanut huimaamaan. Tällä kertaa selkä ei ollutkaan Umiin päin, vaan kasvot olivat. Niillä oli neutraali ilme tunteiden suhteen.
"Niin sun tilas.." Sane sanoi hiljaa, lähes kuulumattomasti. "Monen aikaan sä yskit sitä verta?" hän jatkoi ja katsahti nuorempaa.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 20:46:18 GMT 3
Umi yllättyi kun Sane yhtäkkiä rauhottui ja ryhtyi jopa puhumaan Umille. "Eh...Sane...Entäs sä...Veikkaan et sä olit äsken pahemmassa tilassa..." Umi sanoi varovasti, katsellen Sanen päästä kohtaa, joista oli lähtenyt sideharson palanen. "Mitä sulle tapahtu äsken?" Umi vielä kysäsi toivoen saavansa vastauksen.
Miks mä oon näin huolissani Sanesta? Umi pohti tunteitaan. Enhän mä välitä kenestäkään...Tai no välitin...Mutta en enään... Umi ajatteli hämmillään. "...Mä olin oikeasti huolissani susta..." Umi kuiskasi varovasti.
|
|
|
|
Post by Saneatsu Kondo on Aug 26, 2008 20:50:40 GMT 3
"Vastaa mulle äläkä ala inttämään saatana.." shinigami urputti Umille takaisin, hänen tilastaan viis. "Sä tässä oot kuolemaa tekemässä, enkä mä." Sane sanoi, vaikka ei ollutkaan ihan varma siitä. Hän tiesi, että jos hän muistaisi liiaksi menneisyydestään, hän ei saisi olla enään täälä, vaan hän joutuisi rauhaan, niin että häntä ei enään olisi.
"Älä lässytä.." hän valitti pojalle ja tuhahti jälleen. "Sun elinaika on vähentynyt, susta ittestäs sulla pitäs olla huolissaan, eikä musta, joka on täälä ikuisesti.." mies kuiskasi ja painoi silmänsä kiinni.
Hetken kuluttua shinigami aukaisi silmänsä ja katsoi Umia. "Tuu tänne." hän sanoi ja nosti vähän toista kättänsä.
|
|
|
|
Post by Umi Nomura on Aug 26, 2008 20:57:17 GMT 3
"..." Umi ei sanonut mitään vaan kuunteli Sanen "saarnan". // SANE SAARNAA, UMI URPUTTAA xDD köh köh// "Juu...Anteeks.." Umi sanoi hiljaa, hieman pettyneenä, että Sane ei kertonut mitään äskeisestä. Olihan se arvattavissa...Ei Sane mitään kerro.. Umi ajatteli.
"Hmm?" Umi hämmentyi hiukan kun Sane halusi Umin lähemmäksi. Ei Sane mitään semmosta ajattele.. Umi tokasi ja meni sitten lähemmäksi Sanea, asettuen myös makuulleen. "...Niin?" Umi kysäsi makoillessaan Sanen vierellä.
|
|
