Shoppailua~

[Ronin Makato]

'Mä oon päättänyt parantua.' Raen sanat pyörivät Roninin mielessä, hyvällä tavalla.
Hän olisi melkein voinut antaa hymyn kareilla huulilleen, mutta päätyikin katsomaan toista vakavana, kun he pysähtyivät liikennevaloihin.
"Tuota on odotettukin." hän hymähti, kumartui suukottamaan Raeta nopeasti poskelle.
"Pidä pääs, sillä tuo on hyvä päätös. Mä autan sua parhaani mukaan, tiedäthän sen?" hän sanoi enää edes katsomatta Raeta, keskittyi tiehen kasvoillaan mitään sanomaton ilme, kuten tavallista.

Ronin kääntyi risteyksestä oikealle ja hetken päästä he olivat aivan Tokyon ydinkeskustassa.
"Jätetään tää auto tähän lähelle." hän mainitsi ajaen suureen parkkihalliin, etsi sieltä paikan ja ajoi auton siihen. //Ha ha.//
"Taisit kysyä miten me sisustetaan?" Ronin varmisti Raelta nousematta vielä autosta. Hän oli aikaisemmin antanut kysymyksen mennä tyystin ohi.

"Pysytään vaan niissä lämpimissä väreissä. Tuskin säkään tahdot mitään keltasta?" hän hymähti toiselle nousten autosta.
Ronin itse oli punaisen ja sen lähisävyjen, kuten ruskean kannalla muttei hän lopulta halunnut talosta täysin omanlaistaan.
"Punaista, tummanruskeaa.. ja violettia. Mun ehdotus." hän katsoi Raeta ja odotti tämän mielipidettä.

Ronin tarkisti, että lompakko oli mukana, nousi autosta ja oli valmiina lukitsemaan ovet.
"Ensiksi silmälasit." hän muistutti lukitessaan auton ovet vain nappia painamalla.
Ja se on varma, että me käydään kattoon soittimia.. hän ajatteli varmana.
Raekin varmaan saa jotain tuntumaa.. ehkä se tajuaa osaavansa soittaa kitaraa. hän aavisteli katsellen toista hiljaisena, aikomatta edes sanoa mitään.

Ronin otti lompakon taskustaan ja avasi sen heidän kävellessään pois auton luota.
Kortti.. hän tuumasi huomatessaan ettei käteistä ollut juuri lainkaan. Kortti kävi hyvin, sillä olikin helpompi maksaa.
Toivottavasti tajusti että mä maksan.. Ronin ajatteli suunnaten katseensa jälleen nuorempaan.

//Random nää mainokset: Lontoon Nähtävyydet, Lontoon Kartta, Viro Tallinna ja Tallinna Kartta... //

[Raiden Tokoyashima]

Nuorukaisen sanomat sanat pyörivät hänen päässään. Päättäväisyys kunniaan. Ja hän todellakin halusi parantua, asiat voisivat olla hieman paremmin silloin. Ehkä enemmänkin. Ja Ronin ei ainakaan estäisi häntä parantumasta.
Raiden nyökkäsi saatuaan suukon poskelleen, hän tiesi oikein. "Joo." hän sanoi Roninin puhuttua lisää, hymyili pienesti rakkaalleen.

Rae katsoi auton ikkunasta ulos, erottaen että he olivat jo keskustassa. 'Talo on ainakin lähellä keskustaa..' Rae ajatteli, ehkä aina ei tarvitsisikaan mennä metrolla tai bussilla, pyörällä tai kävellen saisi paljon kuntoilua, eikä ainakaan pääsisi lihomaan.. 'Hups..' Rae huomasi ajattelevansa väärällä tavalla ja ravisti hieman kuumeista päätänsä.
"Joo.." Rae sanoi hätkähtäen, tajusi samalla että he olivat jo parkkihallissa ja Ronin oli parkkeeraannut auton.

"Keltasta.." Rae ajatteli ja irvisti sitten. Keltainen ei ollut hyvä väri.
"Mä ajattelin.." Rae aloitti Roninin jälkeen, miettien hetken. "Mustaa, valkoista ja tummanruskeeta.." hän sanoi, nousi sitten autosta ja venytteli hetken käsiään. Rae käveli auton perälle ja katsoi suuntaa johon heidän pitäisi mennä, mutta nuorukainen ei tiennyt mihin silmälasiliikkeeseen Ronin hänet veisi.

Rae lähti seuraamaan Roninia ja haukotteli samalla pienesti. 'Mulla oli kitara kämpillä..' nuorukainen ajatteli, ehkä hänen pitäisi koittaa soittamista joku päivä kun kädet olisivat paremmassa kunnossa.

He astuivat pois parkkihallista ja olivat ulkona. Rae pisti kädet kesätakkinsa taskuun ja tunsi sielä muutaman kolikon ja nosti ne kätensä sisällä ulos laskeakseen ne. 'Just tarpeeks tupakkaan..' Rae ajatteli, nyt pitäisi vain odottaa että automaatti tulisi eteen ja siitä saisi ostettua.
Raiden huomasi Roninin katsovan häntä ja hymyili rakkaalleen ihan pienesti. Talo vieläkin hämmensi häntä ja se että he muuttaisivat yhteen. Nuorukainen katsoi miehen kättä, miettien viittisikö hän ottaa siitä kiinni omallaan, mutta päätti jättää sen tekemättä, ties minkälaisen kohtauksen mies siitä saisi.
"Miten olisi katossänky?" Rae kysyi Roninilta. Hän oli jotenkin aina ihaillut niiden massiivisuutta ja hienoutta.

//Okei joo, kuhan nyt ne pääsee ostoksille. vai..? khehehehe. Kun inspaisi se porno enemmän, muttam dsoikhnasldfaskklödf toisaalta ei ees haluu pelata sitä. xD JOO MEEN TUPAKALLE MOI VASTAA SITTEN KUN VASTAAT. xD//

[Ronin Makato]

Ronin vilkaisi Raeta nopeasti.
"Keltasta?" hän mumisi kysyvänä. "Miksi ees kuvittelit?" hän kysyi, mutta oli lähes tyytyväinen Raen valitsemiin väreihin. Hän oli oikeastaan enemmän kuin tyytyväinen ja sen saattoi nähdä hänen kasvoiltaan jos katsoi tarkkaan.

Parkkihallin ulkopuolella ilma kävi normaalin kaupungin raikkaaksi ilmaksi, jos sitä siksi pystyi kutsumaan. Ainakin se oli parkkihallin öljyistä ilmaa parempi.
"Sulle ekaksi ne lasit.." Ronin mutisi jälleen jotain laseista miettien sopivaa silmälasikauppaa ja sellainen sattuikin olemaan lyhyen matkan päässä.
"Tuossa lähellä on yks optikkoliike.. Hillitty, mutta tyylikäs." hän selitti Raelle totuudenmukaisesti, sillä oli vieraillut paikassa usein vain katselemassa tai tilaamassa uusia piilolinssejä.

Ronin huomasi Raen katselevan hänen kättään, muttei sanonut mitään. Hän halusi nähdä mitä nuorempi aikoisi tehdä.
Pelkäät että mä saan kohtauksen.. et mä huudan sulle. hän ajatteli, mutta ajatukset keskeyttivät Raen puheet katossängyistä.
"Jos niin sanot." hän vastasi. "Massiivisia esineitä." hän lisäsi. Hän ihmetteli miten Rae ajatteli mielessään jotain niin hienoja asioita. Vaikka hän aavisteli että saattoihan rahattomilla [kauhea mies] olla omat haaveensa tavaroihin, joita he tuskin koskaan saisivat.
Toteutan sun haaveita tänään.. hän sanoi hakien toisen katsetta saadakseen tämän tajuamaan sen sanomatta.

Heidän käveltyään tovin pysähtyi Ronin viimein optikkoliikkeen eteen.
"Eti mitä haluat." hän sanoi avaten oven ja ohjasi Raen sisälle. Liike tosiaan oli hillityn tyylikäs, väreinä sinistä ja ruskeaa. //en jaksa selittää mitään siitä, olen tylsä.//
"Hyvää päivää herrat." liikkeen takahuoneesta astui esiin nuori nainen, joka tuntui räpsyttelevän silmiään turhankin innokkaasti.
"Päivää neiti." Ronin vastasi turhankin tiukkaan sävyyn. Hän ei sietänyt naisia, jotka koittivat iskeä häntä vaikka baari-iltoina usein leikittelikin sellaisten kanssa.
"Etsittekö jotain tiettyä herra?" myyjätär jatkoi hempeää kyselyään Roninilta. Hän vilkaisi Raeta ja kääntyi naisen puoleen.
"Haluaisin tilata uuden paketin piilolinssejä.." hän aloitti kaivaen lompakon taskustaan ja sieltä kortin. "...ja tässä on kanta-asiakaskortti ja tarvittavat vahvuudet. Näppäile rauhassa konettas pienillä kätösilläs ja palauta kortit mulle." hän kääntyi ympäri huikaten vielä olan yli:
"Ja poikaystäväni etsii laseja, joten toimi nopeasti ja tule auttamaan häntä."
"K-kyllä herra. Odottaakaa pieni hetki." myyjätär kipitti nopeasti tiskin taakse tietokoneelle täyttämään tilausta.

Ronin käveli Raen taakse tarraten tätä kiinni lantiosta.
"Löytyykö sopivia?" hän kuiskasi tämän korvaan ja suuteli hellästi toista kaulalle. Ronin teki kaiken vain siksi, että vihasi myyjätärtä joka koitti iskeä häntä huonoon aikaan. Hän halusi näyttää ettei todellakaan kaipaa naisseuraa ja se tuli myyjättärelle selväksi karvaan pettymyksen jälkeen.
Ronin tunsi niskassaan mustasukkaisen katseen muttei välittänyt.
Ihan oikein tuolle huoralle.. hän ajatteli silitellen Raen lantioita hellästi.

//Kiitos kun hommasit mulle inspiksen tuolla ficin alulla ;DDD Tääki vaan tällanen paska vastaus.//

[Raiden Tokoyashima]

Raiden katsoi Roninia. "Sä siitä ekaksi mainitsit.." hän mumisi, ilme oli nyt ihmettelevämpi, mutta jotain hän aisti Roninin ilmeestä. Mies oli näyttävästi pitänyt hänen värivalinnoistaan.
Raiden veti ilmaa keuhkoihinsa ja huokaisi, asetteli aurinkolasit paremmin silmilleen.
"No.. Mennään sinne sitten.." Rae sanoi ja seurasi edelleen Roninia.

Katse oli nyt eteenpäin, ajatus siitä että hän voisi ottaa Roninin käden omaansa pyöri vielä päässä, mutta hän ei alkanut toteuttamaan sitä.
"Eh?" Raen suusta pääsi hämmästynyt äännähdys ja katse kääntyi Roniniin. Hän ei olisi uskonut että mies otti ehdotuksen vastaan. "Ne on kyllä aika massiivisia.." Rae sanoi hiljaa, vieläkin silmät pyöreinä yllätyksestä. Hän oli aina halunnut katosvuodetta ja säästämisellä olisi sellaisen pystynytkin ostamaan, mutta ne olivat todellakin, liian massiivisia, kerrostaloasuntoon. Raiden vilkaisi nopeasti eteensä ja katsoi sitten taas Roninia, jonka katse todellakin sanoi katossänkyä ja paljon muuta.

Raiden yllättyi kun he olivatkin yhtäkkiä optikkoliikkeellä ja nyökkäsi sille mitä Ronin oli juuri sanonut. Rae katsoi hetken aikaa liikkeen värejä, kunnes tajusi ottaa aurinkolasit pois silmiltään ja meni hyllyjen luokse katsomaan laseja, nyökättyään kohteliaasti myyjättärelle.
Se kohtelias nyökkäys kuitenkin kadutti Raeta alta aikayksikön, kun hän oli ottamassa yksiä laseja käsiinsä, sillä myyjätär suoranaisesti leperteli Roninille. 'Olisi pitänyt ottaa Roninia kädestä kiinni ja tulla liikkeeseen käsikädessä..' Rae ajatteli, puri hampaitansa yhteen ettei vain olisi alkanut vinkumaan myyjättärelle.

Vaikka silmälaseja oli todella paljon Raen huomio kiinnittyi vain muutamaan; yhteen jossa oli vahvat, tyylikkäät kehykset, ja lasit, joissa ei oikeastaan ollut kehyksiä lainkaan.
Rae otti käteensä ne, joissa oli kehykset ja katsoi niitä, ne vaikuttivat mukavilta, hänelle sopivilta. Mutta päässä kiehui ja pahasti, joten hän ei pystynyt keskittymään laseihin, varsinkin kun tämä oli ensimmäinen kerta silmälasiostoksilla hänelle.
Raiden olisi tahtonut sanoa tuolle naiselle suorat sanat, mutta kuuli sitten Roninin sanovan häntä poikaystäväkseen ja hän hätkähti, ei kääntänyt katsettaan. Mies oli suorasukainen, ehkä häntä ärsytti naisen pokausinto?

Raiden hätkähti uudestaan kun Ronin tarrasi häntä lantiosta ja kuiskutteli hänen korvaan, suudelmasta kaulalla puhumattakaan. Hän nyökkäsi ja kohotti laseja toisessa kädessään niin että Ronin näkisi ne.
Raiden tunsi naisen katseen heissä ja jännitti olkiaan kun Ronin silitteli hänen lanteitaan. Hän käänsi päätänsä niin että näki Roninin silmät. "Sopisiko nää mulle..?" Rae kysyi, katsoi toista silmiin. Jos Roninilla olisi joku ehdotus Raelle hän ottaisi sen toki vastaan. "Vai pitäisikö piilarit..?" Rae mietti ääneen. Hän oli ollut oikeassa sen suhteen että Roninilla oli piilolinssit, ehkäpä jopa värilliset.
Raiden oli punastunut, hän ei olisi osannut arvata että Ronin tekisi tällaista koskaan. Mutta hän ei myöskään halunnut rimpuilla irti. 'Sanoit mua poikaystäväkseks..' Rae ajatteli hymyssä suin. Sehän oli totta, mutta jotenkin se kuulosti vielä paremmalta kun Ronin sanoi sen.

//zup, vähän niinkuin tällaiset: www.instru.com/img/kehykset/dyma-007.jpg//

[Ronin Makato]

Ronin katseli silmälaseja Raen käsissä. Ne olivat todellakin hyvin tyylikkäät ja saattoivat sopiakin nuoremmalle.
"Ei se selviä jos et kokeile.." Ronin huomautti avittaen lasit Raen päähän. Näky oli hyvin vakuuttava ja Ronin todella piti näkemästään.
"Sopii sulle." hän huomautti kuin äsköisiä ajatuksia ei olisi ollutkaan. Rae näytti todellakin entistä syötävämmältä laseissa, mutta sitäkään mies ei suostunut ainakaan siinä myöntämään.
"Piilarit? Ethän oo tottunu ees laseihin vielä.." Ronin kuiskasi. Hän ei todellisuudessa ollut itse koskaan pitänyt laseja, vaan oli ostanut heti itselleen piilarit vain peittääkseen itseään.

"Miksi punastuit?" Ronin kysyi erotettuaan herkän punan Raen kasvoilta. Vaalealla iholla punastuminen hehkui kauemmas kuin voisi uskoa.
Älä nyt sano että tää on vaivaantunutta.. hän ajatteli, mutta huomasi Raen kasvoilla hymyn.
"Rentoudu." hän kuiskasi toiselle irroittaen sitten otteensa. "Otatko nuo?" hän kysyi kääntyen vilkaisemaan myyjätärtä.

"Olet epäilemättä hidas." hän sanoi tälle kävellen myyntitiskille. "Joko teit tilauksen?" hän kysyi kumartuen tiskillä enemmän naisen puoleen.
"Anteeksi hyvä herra.. Makato. Voisitteko olla lähentelemättä minua hur-.. tuolla tavoin. Ette sentään ole pyytämässä minua illalliselle.. vaikka. Anteeksi.. Sain tehtyä tilauksenne." myyjätär änkytti useaan otteeseen välissä. Ronin vei tosiaan naisen jalat alta.
"En lähentele sinua.. varsinkaan olemalla hurmaava. Ja vaikka haluat illalliselle, saat etsiä muuta seuraa. Jos et edellenkään tajunnut.. olen onnellinen.." Ronin katkaisi lauseensa epävarman oloisena, vilkaisi Raeta ja kääntyi takaisin naisen puoleen. "Noudan tilauksen kahden viikon päästä?" hän katsoi naista kysyvänä.
"Olen yllättynyt.. asiakas ei koskaan ole kohdellut minua näin. Mutta kuten sovittu, tilauksesi tulee kahden viikon kuluttua." myyjätär sanoi pettyneen oloisena saaden Roninilta vastaukseksi vain nyökkäyksen.

Tuollaset naiset vois hävittää maan alle.. helvetti. Ronin ajatteli alkaen kokea sisällään taas vihan tunteen.
Puhun vielä yli mun sanojen.. Saatanan huora! hän kirosi myyjätärtä mielessään. Ronin otti korttinsa naiselta nyökäten vielä kerran päätään.

Hän kaivoi lompakkoaan saadakseen kortit takaisin sinne ja antaakseen Raelle rahaa.
"Perkele.." hän kirosi tajutessaan lompakostaan löytyvän vain kortti. "Eikä tässä maailmas oikeesti saa kerranki rauhaa tuollasilta hupakoilta!" hänen vihansa purkautui pienen liikkeen tiskillä.
"Kuinka te kehtaatte musertaa arvokkuuttani!?" myyjätär kysyi tiukkaan sävyyn, muttei pystynyt suojelemaan omaa etuaan vaan näki parhaaksi vaijeta. Hän mietti pitäisikö soittaa poliisit, mutta oli kuullut temperamenttisesta herra Makatosta aikaisemminkin ja päätti vain tilanteen antaa mennä. Hän tiesi ettei johtaja pitäisi siitä jos hän heittäisi miehen poliisin käsiin.

"Mulla oli hyvä päivä.. mä en halunnu tollasen saatanan huoran pilaavan sitä!" hän kääntyi ympäri, tyrkkäsi Raen käteen lompakkonsa ja asteli itse kohti ovea.
"Maksa ne lasit.." hän mumisi astuen ulos ovesta kaupan ulkopuolelle ja kaivoi taskustaan tupakka-askin.
"Miehellänne on lyhyt pinna.." myyjätär huomautti Raelle Ronin astuttua ulos. "Kuinka jaksatte häntä tuollaisena?" hän kysyi loppuun varovasti.

//Hahah, hauskaa //

[Raiden Tokoyashima]

Raiden katsoi miten Ronin reagoisi laseihin, pitäisikö mies niistä vai ei. Raiden oli tarkka ulkonäöstään, joskus antoi jopa muidenkin vaikuttaa siihin.. Mutta ne olivat harvoja ja valittuja ja kerta Ronin maksaisi lasit hän saisi sanoa myös mielipiteensä.
"Ah, niin joo.." Rae sanoi, mutta ei kerennyt itse laittamaan niitä, sillä Ronin oli ennättänyt. Rae katsoi Roninia, odottaen mitä toinen sanoi ja käänsi sitten päänsä peilin suuntaan, joka oli heitä lähellä.

"Niin sopii.." hän myönsi ja piti itseään hyvännäköisenä noilla laseilla, parempana kuin niillä mitä Kasumi oli tuonut. Raiden katsoi vielä peilistä itseään. "Just sen takia.." Raiden ajatteli, mutta jotenkin lasit toivat hänen ulkonäköönsä uutta ulottuvuutta.
Rae hätkähti ja käänsi päänsä takaisin niin että näki Roninin silmät. "Mä.." Rae sanoi, mutta jatkoi hymyilemistä, suukotti Roninia poskelle. Raiden nyökkäsi, ei välttämättä pitäisi olla niin vaivaantunut, sillä pianhan he olisivat avoliitossa.
"Otan." Rae sanoi ja käveli Roninin perässä tiskille päin.

Rae seisoi Roninin vierellä, ottaen lasit päästään ja kuunteli myyjän ja Roninin keskustelua ja tunsi itsensä ulkopuoliseksi. Hän ei pitänyt Roninin äänensävystä, vaikkakin toinen sanoi olevansa onnellinen. Rae piti vapaata kättänsä kaulallaan ja katsoi laseja, havahtuen siihin että Ronin kiroili.
"Ronin!" Rae sanoi yllättyneesti sen jälkeen mitä toinen oli sanonut, kutsunut naista hupakoksi. Vaikka Raiden ei pitänytkään naisesta, kerta nainen yritti pokata Roninia, tiettyä kunnioitusta pitäisi pitää yllä.

"Mitä sä nyt oikeen..? Rae kysyi Roninilta, miksei toinen voisi vain sanoa 'ei kiitos'?
"Ronin!" Rae huudahti uudestaan, kun hän haukkui myyjää. Rae katsoi suu pienesti raollaan kun Ronin tyrkkäsi lompakkonsa hänen käteen, yritti sitten tarrata samaisella kädellä Roninia olkapäästä, mutta se oli turhan liian vaikeaa, koska lasit olivat jo kipsatussa kädessä. Hän jäi katsomaan epätoivoisesti Roninin perään, mulkaisi sitten myyjää joka alkoi puhumaan.

'Ihan kuin se olisi sun asiasi..' Raiden ajatteli, pisti lasit tiskille ja huokaisi. "Vallan hyvin kiitos." Raiden sanoi, tuijotti naista jääkylmästi. Miksi nainen edes kehtasi puhua hänelle muuta sen jälkeen kun oli yrittänyt pokata HÄNEN miestään? "Jos nyt vaan voisit rahastaa nää lasit ja päästäisit mut menemään Roninin perään?" Rae kysyi ja myyjätär teki tällä kertaa työtä käskettyä, ehkä Raen olemuksessa oli jotain mikä sai hänet varuilleen. Nuorukainen kaivoi Roninin kortin lompakosta ja antoi sen myyjättärelle joka rahasti ja pakkasi lasit huolellisesti. Raiden sai kortin takaisin, sekä ostospussin jossa lasit olivat pakkauksessa, lähtien sitten Roninin perään sanomatta sanaakaan.

"Ronin!" Rae huudahti, muttei lainkaan vihaisen kuuloisesti. Hän antoi lompakon miehelle ja katsoi toista. "Miksi sä oot niin pinna kireellä?" Rae kysyi, vaikka tiesikin naisen olevan syy siihin. "Arvaa vituttiko mulla kun se käähkä yritti pokata sua? Ei sulla kuitenkaan niin olisi tarvinnut sitä kohdella, ihminen sekin on!" Rae jatkoi heti ja huokaisi, ottaen tupakan Roninin suupielestä, vetäen muutamat henkoset siitä ja antoi takaisin.
"Äh.. En mä jaksa kitistä sulle.." Raiden sanoi, Roninin loppupäivän mielialasta ei ollut tietoa. Muuta kuin että olisi oltava varuillaan.

//skaskla//

[Ronin Makato]

Ronin käveli hitain askelin pois optikkoliikkeen luota polttaen tupakkaa varsin nopeaan tahtiin.
Helvetti.. sen ämmän piti pilata kaikki! hän kiroili mielessään vilkaisematta taakseen tuliko Rae perässä vai ei.
Mä en ees kuunnellu Raeta.. yritti kuitenki rauhottaa mua. hän ajatteli kääntyen ensimmäisen kerran katsomaan liikettä ja pysähtyi niille sijoilleen.
Mä en osaa kuunnella.. saatana. Annan aina keittää yli. Voi helvetin helvetti mä ite tän päivän pilasin! hän ajatteli nakaten tupakan pois ja sytytti jo toista.

Ronin kääntyi uudellen ympäri jatkaaksen taas matkaansa, mutta kuulikin takaansa Raen huutavan nimeään. Hän otti lompakon vastaan ja sulloi sen taskuunsa.
"Sait ostokset tehtyä?" hän kysyi välissä kuin tietämättä edes että hetki sitten tapahtui jotain lähes katastrofaalista. //Haha mikä sana//
"Mä en hallitte itteeni! Sä tiiät sen aivan yhtä hyvin ku mäki." Ronin huusi saaden kuitenkin hillittyä itsensä. "Saatana. Se ämmä veti mun hermoja niin kireelle.. sä et voi uskookkaan miten vihaan tollasia.." hän sanoi ottaen saaden tupakkansa takaisin.
"Ihan sama.. mä oon pahoillani. Ei mun pitäny pilata tätä päivää huutamalla. Mä en vaan voi sille mitään. Tajua se." hän sanoi vielä Raelle, painoi lyhyen suukon tämän poskelle ja kääntyi kulkusuuntaansa.

"Mennään ostamaan se katossänky." hän sanoi nakaten tupakkansa pois. Enää hän ei tarvinnut sitä hermojensa lieventämiseen.
Mä yritän pitää pinnani. hän päätti, vaikka ei ollut yhtään varma päivän tulevista tilanteista.
Hän ohjasi Raen kadun yli huonekaluliikkeeseen, josta löytyi vaikka mitä. Toivottavasti paljon tavaraa myös heille.
"Tässä on." Ronin tuumasi astuessaan sisään kauppaan. "Katellaan rauhassa." hän huomauttu, sillä ei yleisesti halunnut kiirehtiä minnekään. Hän halusi olla varma tulevista ostosuuunnitelmista eikä tehdä päätöksiä hätiköidysti.
"Tän lisäksi ois vielä pari kauppaa.." hän aloitti kääntyen katsomaan nuorempaa. "..Jos jaksat kiertää." hän lisäsi katsoen toista kysyvänä.
Hetki sitten ilmenneestä vihankylvämisestä ei enää näkynyt jälkeäkään. Ronin oli pyyhkinyt sen täysin pois ja hengitti aina välissä syvään pysyäkseen rauhallisena.
"Minkä värinen sohva?" hän kysyi Raelta, sillä ovesta sisään astuttuaan he törmäsivät suoraan sohvaosastolle. Ronin halusi pitää huolta hillitystä tyylistä. Hän kaipasi aina järjestystä ja toivoi sen löytyvän myös heidän väriyhdistelmiinsä.
Hankalaa voi tulla. hän tiesi, mutta pysyi hiljaa asioista. Näki sitten kun eteen sattui.

//Vitun mainos: Aki Sirkesalo Thaimaa, Mökki, SÄÄ Kanaria ja Matkat.. vihjaako nää mainokset jotaki?//

[Raiden Tokoyashima]

Raiden katsoi Roninia ja nyökkäsi, hän ei viitsinyt pistää laseja ulkona silmilleen, pistäisi ne sitten seuraavassa liikkeessä.
Vaikka Raiden olikin nurissut Roninille toisen käyttäytymisestä ei hän osannut odottaa huutamista toiselta vastaukseksi. Hän hätkähti, mutta ei sanonut toiselle mitään mikä olisi voinut saada miehen huutamaan jälleen. Ihmiset, jotka kulkivat heidän ohitseen katsoivat heitä oudoksuen, etenkin Roninia. Pieni lämmin tunne kohosi hänen sisälleen, Ronin ilmiselvästi välitti hänestä. 'Ei sanat, vaan teot..' Raiden ajatteli. Vaikka se käytös ei siltikään ollut oikein..
"Joo.." Raiden sanoi hiljaisesti myöntyen Roninin sanoille. Hän oli sanonut ettei Roninin mielialanvaihtelut haitanneet ja tämä liittyi siihin, ettei Ronin voinut hillitä itseään. Suukko poskella sai nuoremman hymyilemään ja hän lähti seuraamaan miestä.

Raiden nyökkäsi jälleen. Ilma tuntui kaulalla viileänä, olihan hän sentään kuumeessa. Raiden hätkähti ja kokeili kaulaansa, takki sentään peitti jäljet, jotka Ronin oli tehnyt. Raiden huokaisi helpotuksesta, vaikka sinällään siinä ei olisikaan ollut väliä, josko jäljet näkyisivät.
Raiden kulki Roninin vierellä liikkeeseen, joka oli iso ja täynnä huonekaluja. Sieltä varmasti löytyisi suurin osa siitä mitä he tarvitsivat. 'Mulla on ainakin tietokone.. Mitäköhän Roninilla on..? Ja mulla on astioita..' Raiden ajatteli, ei kaikkea pitäisi ostaa uutena.
"Jaksan mä.." Raiden sanoi, vaikkakin häntä janotti. Pienoinen heikotus alkoi myös olemaan pinnalla, mutta hän kestäisi sen Roninin vuoksi. Heillä oli nyt mietittävä heidän yhteistä kotiaan, sen sisustusta.

Roninin esittäessä kysymystään Raiden kaivoi lasit pussista ja pisti ne silmilleen. Ne tuntuivat mukavilta ja hän näki heti paremmin. Raiden vielä mietti väriä, kun huomasi miesmyyjän tulevan heitä kohden.
"Punanen tai musta.. Musta ehkä mieluummin.." Raiden sanoi ja myyjä joka oli tullut heidän vierelleen aloitti puhumisensa.
"Jos mustia sohvia etsitte, niin niitä on tääläpäin." myyjä sanoi ja alkoi ohjaamaan Raeta mustien sohvien suuntaan. Rae yllättyi, pikemminkin Ronin näytti palveltavalta, mutta myyjä ei näyttävästi ollut kuullut, että Ronin oli kysynyt Raelta sohvan väriä.
Myyjä istutti Raen mustalle, nahkaiselle sohvalle. "Aitoa nahkaa, käsityönä kiinnitetty. Saatavana myös punaisena." myyjä selosti.
"Kyllä me pärjätään ilman apua.." nuorukainen koitti sanoa, mutta myyjä ei huomioinut sitä.

"Sinunkaltaisellesi söpöläiselle voin antaa alennustakin tästä." myyjä sanoi mairea hymy kasvoillaan ja Rae nousi sohvalta äkisti ylös.
"Oletko illalla vapaa, voisin viedä sinut drinkille.." myyjä ehdotti.

//dfljsdfpljsdf näyttävästi näillä pitäisi mennä ulkomaille. xD okei joo nyt Raeta pokataan ja se on vielä joku hyvännäköinen miesmyyjä - seme.//

[Ronin Makato]

Ronin nyökkäsi Raen ehdotuksille sohvan väristä. Hän huomasi jo hieman kauempaa lähestyvän miesmyyjän. Ja hän tajusi myyjän iskeneensä silmät Raeen, eikä tämä näyttänyt todellakaan huomioivan sitä, että liikkeeseen oli astunut kaksi henkilöä.
"Jos me otetaan--" hän lauseensa katkesi kesken kun myyjä vetäisi Raen mukaansa istuttaen tämän hetken päästä sohvalle.
Hän itse seurasi perässä tutkaillen tilannetta. Myyjä ei selvästi halunnut huomata hänen läsnäoloaan, hän aisti sen jotenkin tämän yleisestä olemuksesta.
"Saatavana myös kyrpää.." Ronin mutisi ja sai myyjältä kysyvän katseen. Hän itse katsoi toista murhaavan oloisena, mutta myyjä kiinnitti huomionsa takaisin Raeen.

Ronin ei enää kestänyt kuunnella myyjän pokaamista. Hän painoi katseensa hetkeksi alas rauhoittaakseen itseään, mutta epäonnistui lähes kokonaan.
"Eikö täällä missään saa tehdä ostoksiaan rauhassa? Sä voisit kattoo ympärilles.. hän sattu tulemaan seuran kanssa, on varattu.. joten pidä nuo inhottavat albiinonäppis erossa hänestä." hän aloitti korottamatta ääntään, vaikka kuulostikin vihaiselta.
"Helvetti. Hoida sä vaan työs ja jätä miesten pokaaminen sen ulkopuolelle." hän varoitti puristellen jo nyrkkejään enteileväksi tulevasta.
"Sä yrität tuolla nätillä naamallas saada kaikki.. kohta se ei enää oo nätti." hän varoitti myyjää ivallinen ilme kasvoillaan ja hymähti.

//Siitä tuli lyhyt, mutta ei tätä loputtomiin voi jatkaa. xD//

[Raiden Tokoyashima]

Rae katsoi myyjää kuin hullua. Jos toinen näki, että Raiden oli homo, miksei hän voinut huomata, että hän oli ilmiselvästi viety? Ja oliko myyjällä pakko vielä työpäivän aikana.
"Mä en oo vapaa illalla.." Raiden aloitti, mutta Ronin kerkesi aukaisemaan suunsa ja nuorukainen katsoi toista epäilevästi, sillä mies voisi seota pahemmin.. Raiden ei osannut sanoa mitään, sillä hän oli äsken joutunut käymään saman lävitse.

Myyjä katsoi Roninia, ei tuntunut olevan moksiskaan miehen sanoista. Hän astui lähemmäs Roninia ja Raidenin silmät levisivät, kuinka mies uskalsi?
"Miksipäs et hieman jakaisi hänestä.." myyjä ehdotti. Meni vain lähemmäs sekunnin sadasosa, kun kuului ääni, joka syntyy siitä kun kämmen kohtaa posken. Raiden oli itse lyönyt miesmyyjää joka katsoi hölmistyneenä nuorukaista, ei ollut kuvitellutkaan toiselta löytyvän moista sisua.

"Sä kuvittelet ihan liikoja. Mä en ikinä, en ikinä.. Tekis mitään sellaista." Raiden sähisi myyjälle vihainen ilme kasvoillaan. Hän ei koskaan pettäisi Roninia, ei koskaan, vaikka hän joutuisi valitsemaan kuoleman ja pettämisen väliltä. Ilme myyjän kasvoilla vaihtui hymyksi, mutta tavallaan hän ymmärsi yskän, mutta kulkiessaan Raidenin ohitse hän pysähtyi ja kuiskasi toisen korvaan: "Pidän sinusta jo nyt.." Myyjä jatkoi kävelyänsä muutaman askelen muualle liikkeeseen kun Raen päässä napsahti.

"Mitä vittua mä just äsken sulle sanoin!" Rae ärähti ja tiputti optikkoliikkeen pussin lattialle käyden myyjän kimppuun, repien miestä hiuksista. "Eikö sulle saatana käyny jo selväksi että mä vittu seurustelen!?" Rae huusi istuessaan myyjän, joka oli selälteen lattialla, vatsan päällä.
"Minulle sillä ei ole väliä.." myyjä sanoi rauhallisesti ja nuorukainen löi kipsatulla kädellään suoraan toista nenään.

//Joo Raen vuoro seota.//

[Ronin Makato]

Ronin katsoi myyjää tuimistuneena. Kuinka tämä oli kehdannut ehdottaa Raen jakamista..
"Mä en jaksais sun kans edes omaa sylkeäni." hän sanoi hitaasti, matalalla äänellä. Ronin ei liikahtanutkaan, hän tiesi tasan tarkkaan mitä aikoisi tehdä.
Ronin yllättyi nähdessään kuinka Rae löi myyjää kämmenellään.
Diiva.. hän ajatteli peruuttaen askeleen. Hän ei voinut jättää näkemättä mitä Rae oikein aikoi tehdä tuolle myyjälle.

Rauhallisena Ronin suki hiuksiaan, tuijotti vain tuimana eteensä.
"Nytkö sä kuvittelet naivas sitä siinä?" Ronin kysyi lähestyen hitain askelin myyjää ja tämän päällä istuvaa mustahiuksista miestä.
"Helvetti lopeta jo!" hän huusi tarraten Raeta niskasta ja kiskoi tämän ylös tyrkäten pois tieltään. Hän ei ollut koskaan nähnyt Raeta sellaisena, mutta hän uskoi hallitsevansa tilanteen.

"Sun ei ois tarviinnu kokea tätä.. jos oisit vaan ollu hiljaa." Ronin sanoi tarraten miestä rinnuksista ja kiskoi tämänkin mukanaan ylös. Hänen kasvonsa olivat aivan myyjän omissa.
"Sä voit uskoo.. että tää ei jää tähän." hän sanoi äänensävyllä, jonka ei pitäisi jäädä kenellekkään epäselväksi.
Kovakouraisesti Ronin työnsi miehen edestään ja tämä kaatui heidän vieressään sijaitsevan sohvan reunan ylitse.

Itse hän kääntyi Raen puoleen katsoen tätä sanomatta mitään. Hän vain mietti miten toisesta löytyi sellaista voimaa ja päättäväisyyttä.
Ronin olisi halunnut huutaa Raelle. Hänen teki niin mieli sanoa piikitteleviä ja inhottavia kommentteja.. mutta oli vain hiljaa ja katsoi toista liikahtamattakaan.
Mikä helvetti tätä maailmaa vaivaa? hän kysyi päänsä sisällä, uhoten perään kostoa kaikille vihaamilleen ihmisille.

//Joo tää on aika hätäsen olosta tekstiä. :'D En jaksa taaskaan kattoa mitä kirjotin, miten kirjotin.. mutta kirjottaessa sain tästä mielessäni jotenkin hätäistä. XD Ne molemmat on sekasi.//

[Raiden Tokoyashima]

Myyjä yllättyi niinkin kovasta iskusta nenäänsä, hän ei ollut huomannut kipsiä nuorukaisen kädessä. Toinen käsi hakeutui automaattisesti omalle nenälle, toinen nuorukaisen takin etumukseen kiinni ja kasvoilla oli vihainen ilme. Kuinka nuorukainen oli uskaltanut turmella hänen kasvojaan?
Raiden ei kuullut mitä Ronin sanoi, suolsi vain kirosanoja myyjän päälle, mutta älähti kun Ronin kiskoi hänet niskasta ylös. Nuorukainen haki hetken tasapainoaan, melkein horjahtaen sohvalle joka oli hänen takanaan.

Heidän onnekseen liikkeessä ei sillä hetkellä ollut muita asiakkaita tai myyjiä. "Olisin päässyt itsekin ylös.." myyjä sanoi kylmästi kun Roninin naama oli hänen naamaansa vasten ja puhalsi veriään suunsa edestä toisen naamalle.
Myyjällä //miksi vitussa oon koko ajan kirjoittamassa myyjätär.. >__<// kesti hetki tajuta, että hänet oli tyrkätty sohvan reunan ylitse. Raiden katsoi sanattomana vierestä, ei hänellä ollut enään varaa kitistä Roninille, sillä ensin hän oli itse käynyt miehen kimppuun.

Myyjä löi päänsä kiviseen huonekasvialustaan ja menetti tajuntansa, maaten paikoillaan sohvan takana.
Raiden katsoi Roninia ja tajusi veren toisen naamalla. Hän otti takin taskustaan käyttämättömän nenäliinan ja tarjosi sitä Roninille, sanoja hän ei tuntunut löytävän. 'Helvetti nyt tää päivä on viimeistään pilalla..' nuorukainen ajatteli ja huokaisi. "Mitä me nyt...?" hän kysyi varovaisesti, ei liikkunut senttiäkään paikasta josta seisoi, katsoi vain arasti rakastaan.
'Mitä saatanaa se kusipääkin oikeen luuli..' nuorukainen ajatteli, puri alahuultansa. Päivä oli todellakin sekasortoinen, ja äskeinen oli mennyt Raella ylitse, ihan kuin kaikki, ulkopuoliset ihmiset hänen elämässään tahtoisivat tuhota hänen ja Roninin suhteen.

//Plöäöäöä.//

[Ronin Makato]

Ronin ei jaksanut rymähdyksestä huolimatta vaivaantua katsomaan mitä myyjälle kävi. Hän otti Raen käsistä nenäliinan ja pyyhki sillä kasvonsa hiljaisena nakaten paperin lattialle.
"Ai mitä me nyt? Kysytkö tosiaan tota!? Mitä me nyt!?" hän alkoi sylkeä suustaan vihaisena sanoja. "Helvetin ääliö tajuatko mitä täällä tapahtuu? Sä alat hakkaamaan tota jätkää ihan sen olosena ku oisit kokenukki tappelija! Mieti jos se ois päättäny lyödä sua.. voi saatana." hän viimein huutonsa jälkeen lopetti.
Paikaltaan Ronin ei ollut liikkunut askeltakaan. Hän käännähti viimein katsomaan myyjää ja tajusi tämän olevan edelleen maassa.
"Voi helvetin helvetti.." hän mumisi mennessään miehen luokse.

Ronin katseli tajutonta myyjää hetken aikaa, kunnes kyykistyi tämän vierelle.
"Sä saatanan ääliö menit ja löit pääs.." hän sanoi välinpitämättömänä. "Se on tajuton.." hän totesi Raelle ja kokeili miehen pulssia.
"Veri voi laskea aivoihin.." Ronin kaivoi kännykkänsä esille, soitti hätänumeroon ja selitti tekaistun valhetilanteen siitä, mitä myyjälle oli käynyt. Hän sai luvan sulkea puhelun.
Ronin siirsi myyjän jalat vierekkäin ja testasi uudelleen pulssia.

"Ja ku se ambulanssi tulee.. sä pysyt rauhallisena. Mä en halua että tää menee sekevammaks." Ronin varoitti Raeta nousten ylös.
"Oota.." hän käski Raeta lähtien pujottelemaan sohvien välistä myyntitiskille. Pakko jossakin oli olla paikan muiden työntekijöitten numeroit ja kynä sekä puhdas paperi.
Ronin löysi kaiken, soitti yhdelle työntekijälle pyytäen tämän töihin tilanteen takia ja suljettuaan puhelun hän kirjoitti paperille jotain.

Hän palasi takaisin ja sujautti paperin myyjän taskuun.
"Älä kysy.." hän kommentoi lappusta Raelle, sillä ei halunnut selitellä mitä lappuun kirjoitti. Hän kuitenkin osasi odottaa erilaisia kysymyksiä.
Miks kaiken pitää mennä hankalaksi..? hän mietti, sillä päivä alkoi näyttää todella huonolta. Ronin hieroi ohimoitaan, sillä tilanne rassasi häntä entiseltään. Hänen teki mieli iskeä myyjän pää tohjoksi, mutta sitä hän ei tehnyt. Istahti vain sohvalle ja tuijotti miestä murhaava katse kasvoillaan.
"Istu." hän sanoi, ei ollut käskevä vaan pikemminkin pyysi sitä. hän yritti olla purkamatta vihaa Raeen, mutta se oli jälleen kerran yksi hankalampia asioita.

//Heheheheheheheh xDD En kerro sen lapun sisältöä sullekkaan XD Paras ottaa selville. ;D//

[Raiden Tokoyashima]

Rae kavahti kun Ronin huusi vihaisesti ja tajusi että olisi ollut parempi pitää suunsa tukossa ja vajota maan alle. Hän käänsi katseensa pois. Ronin oli oikeassa, hän ei todellakaan ollut kokenut tappelija ja joidenkin baari-iltojen jälkeen hän oli saattanut mennä vertavaluvana kotiin tai Sayun luokse.
Raidenia alkoi kaduttamaan koko juttu todenteolla. Päivä oli vain ollut niin painostava kokonaisuudessaan. 'Mun on pakko päästä juomaan pää täyteen..' nuorukainen ajatteli ja katsahti Roninia joka käveli tajuntansa menettäneen myyjän luokse.

Rae katsoi tyhjästi eteensä. Mitään tällaista ei olisi tapahtunut jos hän ei olisi ottanut miehen sanoja itseensä. 'Mä oon niin vitun idiootti..' nuorukainen ajatteli ja kuunteli puoliksi mitä Ronin puheli tajuntansa menettäneelle myyjälle, ehkä myös Raelle.
Nuorukainen käänsi katseensa Roniniin kun tajusi toisen soittavan jonnekin. Ambulanssi. Raiden tunsi, että voisi panikoida pian. Hän joutuisi vastuuseen siitä että miesmyyjä oli nyt kunnossa missä oli, hänhän oli käynyt ensiksi päälle.
Raiden koetti hengittää rauhallisesti ja nyökkäsi sille mitä Ronin sanoi, mutta ei tiennyt pystyikö olemaan rauhallisena. Hän piti toista kättä rintakehällään ja katsoi mitä Ronin teki, mutta käänsi katseensa pois kun toinen oli sujauttanut jotain myyjän taskuun.

Rae ei nyökännyt Roninille vastaukseksi, hän todellakin halusi tietää mitä toinen oli kirjoittanut paperiin. Hän jatkoi vielä seisokselemista paikoillaan kun Ronin jo istui ja vähän sen jälkeen kun Ronin oli pyytänyt häntä istumaan hän tajusi tehdä sen.
Nuorukainen istui nyt Roninin vieressä tuijottaen eteensä.
"Vaikka sä sanoit etten mä saisi kysyä siitä lapusta mä kysyn kuitenkin.." Raiden aloitti hiljaisesti, katse edelleen tyhjänä eteenpäin. "Mitä sä kirjoitit siihin..?" hän kysyi, katsoi josko miesmyyjä osottaisi virkoamisen merkkejä, mutta ei osoittanut.

Raidenin olo alkoi olla epätodellinen ja pelkotilat rupesivat tulemaan hänen mieleensä. 'Mä saan pian kohtauksen..' hän ajatteli ja nousi äkisti seisomaan, pitäen päästänsä kiinni huimauksen vuoksi. Hän koitti edelleen hengittää rauhallisesti, mutta se ei onnistunut, eikä varsinkaan sen jälkeen kun hän kuuli ambulanssin äänet.
Rae katsoi liikkeen ovelle, kun ambulanssi kaarsi sen eteen ja pysähtyi.
Nuorukainen istui takaisin sohvalle yrittäen itse pysyä tajuissaan nojaten päätään Roninin olkapäähän. Hän kuitenkin nosti päänsä pois kun ambulanssihenkilökunta tuli sisälle. Johtava lääkintämies tuli heidän luokseen ja tervehti, kun apulainen meni tajuttoman myyjän luokse.

"Hän siis pyörtyi kun oli valittanut heikotusta?" mies kysyi ja vilkaisi työkumppaniaan joka otti pulssia myyjältä. "Kauan hän on ollut pyörtyneenä?" kysymykset jatkuivat.
Raiden tunsi olonsa hermostuneeksi ja olisi tahtonut kertoa ambulanssihenkilökunnalle totuuden, mutta Ronin ei varmastikaan pitäisi siitä ajatuksesta.
"Mä meen käymään ulkona.." nuorukainen sanoi rakkaalleen hiljaa ja nousi ylös, huimaus tuntui edelleen päässä. Hän käveli muutaman askelen, mutta jalat pettivät alta ja hän rojahti polvilleen.
"Ai saatana.." Raiden kirosi hiljaa ja koitti nousta ylös, muttei onnistunut.

"Oletteko kunnossa nuori herra?" lääkintämies kysyi.
"Oon mä, en oo vaan syönyt kunnolla.." Raiden vastasi, mikä oli totta ja varmaan osasyy tähänkin. Nuorukainen tärisi ja torjui avun, että lääkintämies olisi nostanut hänet istumaan sohvalle.

//yhysnif.//

[Ronin Makato]

Ronin yritti pitää päänsä ja olla vastaamatta Raen kysymykseen. Hän huokaisi tuijottaen tyhjänä edessään makaavaa miestä.
"Mä kirjotin viestin.. käskin tota kusipäätä olla nostamatta syytettä, koska.." hän katsahti Raeta ja lopetti lauseensa siihen. Toinen näytti jo nyt vaikealta ja tilanne saattaisi riistäytyä jos hän kertoisi kantansa.
Ronin ei reagoinut mitenkään Raen hätäilyyn ja yrityksiin rauhoittua. Hän istui paikallaan tyhjän oloisena, kunnes lääkintämies tuli apulaisensa kanssa paikalle.
Silloin hän nousi ylös tervehtiäkseen ja selittääkseen tapahtuman.

"Kyllä." Ronin vastasi tyynenä lääkintämiehelle. Hän tiesi mitä teki, eikä ilme neutraalista värähtänytkään. "Noin 10 minuuttia. Hän löi päänsä pahasti kaatuessaan." hän selitti tilannetta vilkaisten myyjää huolestuneen ilmeen kasvoille taiottuaan.
"Okei.." Ronin vastasi ohimennen Raelle, kääntyen katsomaan tämän menemisiä. Toisen kaatuminen lattialle sai Roninin koko kehin värähtämään.
Ei nyt.. hän ajatteli. Raen pyörtyminen saattaisi johtaa siihen että hekin joutuisivat menemään sairaalaan, eikä ajatus siitä houkutellut Roninia yhtään. Pikemminkin etoi.

"Ehkä sun pitäis makoilla.." Ronin ehdotti lääkintämiehen avun tarjoamisen väliin. Enempiä miettimättä hän tarrasi Raen käsivarteen hellästi ja tuki selkää toisella kädellään avittaen toisen makaamaan sohvalle. Hän koukisti nuoremman jalkoja helpottaakseen tämän oloa hieman ja kädellään hän tuuletteli toisen kasvoja.
"Mä vien sut syömään tän jälkeen.." Ronin lupasi lähes myötätuntoiseen sävyyn. Raen oli pakko saada ruokaa, sillä tämä tosiaan söi niin huonosti.
"Vai haluutko nyt ulos?" Ronin kysyi lopulta lopettamatta edelleenkään tuulettamista kädellään.

Mä tiiän että sulle on helmpompaa kertoo totuus tästä.. mä en vaan voi tehä sitä. Ronin ajatteli katsoen Raen kasvoja. Mä elän hankalia aikoja.. hän jatkoi mielessään antaen itsensä upota täysin ajatuksiinsa. Hänen täytyi elää mahdollisimman salassa, viimeiseen asti ja sen jälkeenkin. Silti hän herätti usein huomiota huutamalla tai muulla törttöilyllä.

[Raiden Tokoyashima]

Rae otti tukea lattiasta kädellään ja yritti nousta ylös, mutta käden tärinän vuoksi hän ei onnistunut ja se jäi pelkäksi yritykseksi. 'Mä en saatana mee minnekään sairaalaan..' Rae ajatteli, Roninkaan ei varmasti tahtonut lähteä.
Nuorukainen ei pistänyt vastaan sille, että Ronin avitti hänet ylös ja sohvalle makaamaan.

"Jos tunnet ettet tarvitse sen kummemin apua, menisin nyt työpartnerini luokse." lääkintämies sanoi ja meni työtoverinsa luokse, ja he lähtivät yhdessä hakemaan paareja.
Viileä ilma Raen kasvoilla helpotti hänen oloaan ja hän piti silmiään auki, näyttääkseen ettei ollut pyörtynyt. Hän tiesi sen olevan tärkeää tällaisilla hetkillä. Katse kohdistui Roninin silmiin kun toinen puhui melko myötätuntoisesti, mielialamuutokset miehellä olivat tänään taas todellakin vauhdissa.

"Joo.." nuorukainen sanoi, sisäilma ei ollut hyväksi ja vain ulkoilma saisi hänen olonsa edes vähän paremmaksi. Rae ei kuitenkaan yrittänyt nousta vielä ylös, Ronin saattaisi estellä ja päässä huimasi vielä jonkin verran.
Ambulanssihenkilöt tulivat takaisin paarien kanssa ja nostivat myyjän siihin, pistäen hänet tiputukseen. Roninin soittama varamyyjä tuli liikkeeseen ja alkoi juttelemaan lääkintämiehien kanssa, jotka osoittivat Roninia ja hän nyökkäsi ystävällisesti punahiuksiselle.

"Mennään.." Rae sanoi Roninille ja nousi istumaan, nostaen jalat sohvanreunan ylitse. Hän ei kuitenkaan vielä noussut ylös, päässä pyöri sen verran. Nuorukainen katsoi kun miesmyyjä kärrättiin paareilla ambulanssiin ja toinen myyjä oli vielä saattamassa.
Raiden nousi ylös ja nosti optikkoliikkeen pussin käteensä. Hän ei tulisi kaipaamaan tätä liikettä. 'Ronin sanoi kirjoittaneensa ettei myyjä nostaisi syytettä.. Täytyy toivoa.. Mä oon jo muutenkin niin ongelmissa..' Rae ajatteli ja käveli heikosti kohti ulko-ovia.

[Ronin Makato]

Ronin kuunteli Raen vaisuja vastauksia reagoimatta niihin millään tavalla. Hän antoi Raen tehdä miten tästä itsestä hyvältä tuntui, eikä ollut puuttumassa toisen vointiin ellei tilanne vaikuttanut siltä.
Ronin kääntyi katsomaan ambulanssihenkilöiden toimia ja huomasi, että myyjä laitettiin tiputukseen.
Ei kukaan voi kaatua noin kovaa.. eikö noi osaa epäillä..? hän ajatteli typertyneenä, sillä iskun piti olla melko kova tuossa vaiheessa.
Vanhempi nyökkäsi paikalle tulleelle myyjälle vastaukseksi. Hänen kasvonsa olivat vilpittömät.

Ronin nousi ylös Raen edestä sohvalta jääden katsomaan tarvitsiko toinen kuitenkin tukea kävellessään.
"Haluat selvästi pärjätä omin päin." hän tuumasi Raen lähtiessä kävelemään ovin avuin. Päästyään Raen vierelle Ronin laski kätensä toisen selälle tueksi.

Liikkeen ulkopuolella Ronin pysähtyi myyjän ja lääkintämiehen eteen. Hän piti kasvoillaan huolestuneen ilmeen, vaikka se oli omistettu pikemminkin Raelle, kuin kusipäiselle myyjälle.
"Jos tämä oli tässä, me poistumme. Hänellä on huono olo, joten meidän on parasta päästä syömään." Ronin sanoi hieman kysyvänä.
Lääkintämiehellä ei ollut Roninille enää kysymyksiä esitettävänä ja myyjäkin oli saanut kuulla tapahtuneen tarkasti lääkintämieheltä.
Punahiuksinen nyökkäsi tyytyväisenä lähtien Rae mukanaan paikalta pahemmin hyvästelemättä.

"Huimaako vielä?" Ronin kysyi nuoremmalta katsoen tämän kasvoja, jotka vaikuttivat olevan kalpeat.
"Kalpeutta ja huimausta.. sä tosiaan tarviit jotain syötävää." hän kuulosti yhä huolehtivaiselta, miettien lähellä olevia ravintoloita ja päätyi yhteen, joka oli aivan kulman takana.
Paras syödä.. hän ajatteli päästämättä irti Raesta, sillä ei halunnut tämän pyörtyvän keskelle katuja.
Vanhempi tajusi ihmisten tuijotuksen, sillä he todella olivat hyvin kiinni toisissaan. Se tuntui Roninista epäilemättä epämiellyttävältä vaikka he olivatkin rakastavaiset.
Tahtooko Rae läheisyyttä julkisilla paikoilla..? hän ajatteli laskien kättään melkein huomaamattaan alemmas toisen selkää pitkin.

[Raiden Tokoyashima]

Raiden ei jaksanut välittää siitä mitä myyjälle tehtiin, mies kun oli käyttäytynyt todella röyhkeästi. Hän oli hetken pysähtyneenä, mutta jatkoi sitten kävelyään vähän varmemmin askelin. Päässä huimasi ja Rae nosti toisen kätensä tukemaan päätänsä. Hän nyökkäsi kuullessaan mitä Ronin sanoi.
Nuorukainen katsoi rakastaan hetken ajan kun tunsi toisen käden selällään, muttei sanonut mitään. Oli se sitten pelkkää näyttelemistä tai ei, Rae halusi toisen pitävän kättä selällään. Olihan hän aikaisemmin halunnut kävellä käsikkäin, muttei ilmaissut siitä mitään.

Raiden laski oman kätensä vyötärölleen ja kiersi sen sen ympärille kun he olivat ulkona ambulanssin vieressä. Hän ei katsonutkaan lääkintämiehiin tai myyjiin päin. 'Helvetin helvetti kun oon niin saatanan idiootti!' nuorukainen raivosi päänsä sisällä ja puri alahuultaan.
Rae raahautui vaitonaisena Roninin mukana suuntaan johon toinen häntä vei.

"Vähän joo.." Rae sanoi ja huokaisi. Päässä tykytti.
"Enhän mä oo loppujen lopuksi syönyt kunnolla päiviin.." nuorukainen sanoi hymyillen pienesti. Nyt oli kuitenkin semmoinen olo, että oli pakko saada syötyä jotain, tai kunto voisi mennä huonompaan suuntaan. Kuumeestakin varmasti paranisi paremmin kun saisi syötyä - eikä sotkeutuisi alkoholiin.
'Vaikka mulla tekeekin mieli juoda..' Raiden ajatteli, mutta tiesi, ettei Ronin antaisi.

Raiden heräsi pienestä horroksestaan tuntiessaan tuijotuksia kohdistuvan heihin. Pieni puna nousi poskipäille Roninin laskiessa tämän kättä.
"Mä en oo ainakaan palaamassa tuohon liikkeeseen.." nuorempi sanoi kokeillen takintaskujaan, muistaen sitten ettei hänellä ollut tupakkaa mukanaan. Huokaus kävi huulilla, ei voinut mitään. Ainakin taskun pohjalla pitäisi olla sen verran rahaa että hän saisi ostettua edes yhden askin jostain.

[Ronin Makato]

Ronin hymähti tajutessaan ettei huomioinut Raeta ollenkaan käydessään itse syömässä. Hän ei kertonut mitään unohduksestaan, Rae antaisi sen kuitenkin anteeksi.
Kadun kulmalle käännyttyään Ronin saattoi jo nähdä ravintolan verhoamat ikkunat.
"Tuo on ylellinen paikka." hän huomautti ravintolasta näin yleisesti. Hän itse oli käynyt siellä pari kertaa ja todennut aina, että jatkossakin oli käytävä.
Palvelu ravintolassa pelasi hyvin ja ruuat itsessään olivat hyvin maittavia - mikä merkitsikin, että hinta oli sen mukainen.

"Ei olla menossa." Ronin mutisi, sillä hän ei enää halunnut uusia samankaltaisia tilanteita. Loppupäivän hän halusi pysyvän pulkassa ja edellinen liike ei todellakaan ollut paikka, jossa se pysyisi.
"Älä edes kuvittele polttavas ennen ku oot syöny." vanhempi varoitti. Huimaus ja tupakointi eivät todellakaan olleet paras mahdollinen yhdistelmä.

Vanhempi ohjasi Raen ravintolaan ja heidät ohjattiin heti pieneen vapaaseen pöytään. Ronin istutti Raen itseään vastapäätä ja istui itse toiselle puolelle.
"Tuokaa samalla vettä." hän pyysi tarjoilijaa tämän lähtiessä hakemaan ruokalistoja.
Toivottavasti valitset jotain kunnollista syömistä.. Ronin epäili ja pahasti, sillä oli saanut Raesta kuvan, että tämä ei oikeasti syönyt melkein ikinä mitään.
"Syö kunnolla.." hän sanoi toiselle katsoen tätä jälleen vaisuna kulmiensa alta."Sen mitä pystyt." hän kuitenkin mutisi perään, ettei kuulostaisi käskevältä.
Täältä ois melkein jo päästy.. mut meni sit ihan päin helvettiä. Ronin tuumi, sillä ei kalusteiden valitseminen taloon ole niin hankalaa, jos tietää mitä todella tahtoo.
Ainakin Ronin itse huomasi heti sen, mikä oikeasti oli miellyttävää. Raesta hän ei ollut varma.

Tarjoilija palasi vesikannun ja listojen kanssa. Kaatoi vettä laseihin ja antoi listat molemmille miehille.
Ronin avasi oman listansa juotuaan pienen kulauksen vedestään. Tarjoilija poistui ja nyt he saivat täydellisen 5min rauhan, ennen kuin tarjoilija palaisi kysymään heidän toiveitaan.
Pöytä oli syrjäisä ja paikaltaan Ronin näki helposti ravintolan muut asiakkaat ja sisääntulijat.

[Raiden Tokoyashima]

Raiden katsoi Roninia kummaksuen, toinen veisi syömään hänet ylelliseen paikkaan.. Vaikka Raella ei nyt ollutkaan ythään meikkia naamassa ja suhteellisen siistit vaatteet päällään, hän ei kuulunut tuntevansa sinne. Hän kuitenkin sisäisesti myöntyi, sillä ylelliset ravintolat olivat varmasti osa Roninin elämää - hänellä ne kun olivat baarit, ruokakaupat ja vessa.

Pieni helpotuksen hymy kävi Raidenin kasvoilla, ehkä he menisivät toisiin liikkeisiin.
"En kuvittele.. Ostan sitten kun oon syönyt.." Raiden sanoi, myöntyi Roninin sanoihin jo ilman sen kummemmin käskemättä.

Raiden oli nyt sisällä ravintolassa varmempi siitä ettei hän kuulunut tänne. Nolostus kävi hänen sisässään, mutta Roninin vuoksi hän kestäisi sen.
"Syön mitä mä pystyn.." Rae sanoi ja otti takkinsa pois, pistäen sen naulakkoon joka oli hänen vieressään. Vaikkakin Rae piti shoppailusta päivä tuntui kaoottiselta, eikä shoppailu enään paljoa innostanut, varsinkin jos tulisi vielä samanlaisia myyjiä eteen kuin 2 aikaisempaa.
Nuorukainen ei osannut päättää mitään, mitä ehdoittaisi Roninille talon sisustuksen suhteen. Värit hän kyllä tiesi, muttei ollut itsekseen oikeastaan koskaan huonekaluja ostellut - varsinkaan omakotitaloon.

Raiden otti ruokalistan vastaan tarjoilijalta kiittäen ja katsoi sen kantta hetken, kunnes avasi sen ja katsoi mitä oli tarjolla. Hinnat tunkeutuivat Raen päähän, todellakin ylellinen ravintola. Nuorukainen päätti, että tahtoi ainakin jotain, missä olisi riisiä. Välissä hän joi varovasti vedestään, se oli mukavan viileää ja teki hyvää kurkulle.
Nuorukainen oli päättänyt mitä ottaisi ja sulki ruokalistan. Huokaus kävi jälleen huulilla, kasvot eivät välttämättä olleet enään niin kalpeat, kun oli päässyt istumaan ja sai ainakin vettä juodakseen.

Raiden katsoi Roninia hymyllä. Hän tiesi sen ettei heillä tulisi olemaan helppoa, mutta se, että hän asuisi toisen kanssa saman katon alla toisi varmastikin tietynlaista turvallisuuden tunnetta, ja tunteen ettei hän todellakaan olisi yksin ja häntä rakastettaisiin.
'Jos asuu samassa taloudessa.. Avoliitto..' nuorempi tajusi ja punastui. Se oli jotain muuta kuin pelkkä seurustelusuhde. 'Mennäänköhän me joskus naimisiin..' Hän ajatteli katsellessaan utopisesti puna kasvoillaan ravintolan sisustusta.

[Ronin Makato]

Roninin ei oikeastaan tarvinnut katsoa listaa. Hänet tiedettiin ravintolassa ja hän otti aina sen vakion; riisiä kasviksilla ja miedolla curry-kastikkeella.
Hän siis sulki listan heti sen avattuaan, katseli Raeta ja hetken päästä tämäkin sulki listan.
Jotenkin Ronin huomasi Raen olevan hieman jännittyneen oloinen. Hän epäili että ylellisyys saattoi olla toiselle uutta, mutta koska tämä kuitenkin istui marisematta ei asiasta kannattanut edes keskustella.

Hiljaisena vanhempi vain katsoi Raen kasvoja, huomaten kuinka tämä hetken päästä punastui.
"Miks punastut?" hän kysyi varsin hienovaraisesti.
Kauaa Ronin ei ehtinyt kummastella Raen punastumista, kun ravintolan sisälle astui tuttuakin tutumpi henkilö.
"Ta-tanosuke." Ronin lausahti hieman yllättyneen oloisena. Hän nousi pöydästä. "Sori, mä käyn keskustelemassa.. tuossa. Hänelle." hän puhui tönkösti, katsahti Raeta ennen kuin käveli kohti mainitsemansa henkilön istuttamaa pöytää.

"Tanosuke-kun.. Mitä helvettiä sä tällasiin paikkoihin matelet?" Roninin lauseesta saattoi erottaa tämän naurahtavan pariinkin otteeseen.
"Go-chan!" mies käännähti katsomaan Roninia yhtä yllättyneenä kuin Ronin itse oli jälleennäkemisestä.
"Koita jo tajuta että tuota nimeä ei käytetä." punahiuksinen ei voinut estää kasvoilleen nousevaa hymyä. Hän ei ollut kuullut ystävästään vuosiin ja nyt he sattumalta törmäsivät ravintolassa.
"Se et oo sä. Ei piru ruudinkeksijä on muuttunut täysin. Paina puuta ja kerro kaikki." Tanosuke puhui todella innostuneeseen sävyyn. Viimeksi heidän tavatessaan Roninilla oli ollut vaaleat hiukset ja tämä tunnettiin silloin nimellä Gocchan.

"Mulla on seuraa, kuten sullaki. Yhtä utelias kuten ennenki, sintti." Tanosuke repesi remakkaan nauruun saaden ravintolan muut asiakkaat tuijottamaan heitä. Ronin suorastaan tukki ystävänsä suun, vilkaisi Raeta nurkkapöydässä.
"Rae." hän kiinnitti toisen huomion nostaessaan pystyyn kolme sormea - tarkoittaen kolmea minuuttia ja istahti Tanosuken vierelle.
"Uteliaana kerrot kuulumiset ensin."

[Raiden Tokoyashima]

Rae oli päättänyt tilata riisiä kanalla ja vahvasti maustetulla kastikkeella. Hän joi vedestään ja suki hetken hiuksiaan.
"Mä.." Rae aloitti, mutta häkeltyi ettei saanut sanoja suustaan, Ronin näemmä pisti huomioon kaiken mitä hän teki.
Nuorempi ihmetteli kenen nimen Ronin mainitsi, kääntyi sitten katsomaan suuntaan johon mies katsoi. Hän nyökkäsi ja jäi yksin istuksimaan pöytään, katsoen tylsistyneesti paikkaa jossa Ronin oli juuri istunut.

Raiden huokaisi itsekseen ja alkoi syventymään ajatuksiinsa, mutta kuuli kuitenkin Roninin ja hänen tuttunsa sanat. Ne sanat vaikuttivat paljon ystävällisemmiltä mitä Rae sai osakseen ja se sai nuoremman huokaisemaan surullisen kuuloisesti.
Nuori kitaristi huljutti vettä lasissaan ja kääntyi katsomaan Roninia joka huikkasi hänelle. Jotenkin Raiden tajusi, että hän halusi jonkin verran aikaa tuttunsa kanssa ja nyökkäsi hymyillen.

Hän kohensi laseja silmillään ja vaipui ajatuksiinsa. 'Naimisiin.. Voisiko mun elämäni todellakin kääntyä niin..? En mä halua eroa Roninista, tunnen niin jo nyt..' hän ajatteli ja pisti ruokalistat pöydänsivuun. Tarjoilija tuskin tulisi ennen kuin Ronin palaisi takaisin pöytään.
Rae laski päänsä vasten pöytää, se oli mukavan viileän tuntuinen kuumaa otsaa vasten. Hetken kuluttua Rae nosti päänsä ja kaivoi kännykän housujentaskustaan.

Hän oli saanut monta puhelua ja tekstiviestiä - kaikki sisaruksilta, eniten Kasumilta. Tieto siitä että he olivat lähteneet sairaalasta oli näemmä saavuttanut Kasumin. Hän lähetti Kasumille viestin, että kaikki oli ok ja hän soittaisi myöhemmin.
Rae näpräsi kännykkäänsä ja pisti sen hetken päästä takaisin taskuunsa. Hän ei edes vilkaissut Roninin suuntaan.

[Ronin Makato]

Vähän väliä Ronin vilkaisi heidän pöytäänsä, pikemminkin Raen selkää ja tarkasteli mitä tämä teki.
Tanosuke selitti hullaantuneena kuluneista vuosistaan ja Roninin piti jo naputtaa rannettaan sen merkiksi, että aika kului vauhdilla. Hän nimittäin aikoi palata Raen luokse tarkalleen silloin kuin oli luvannutkin.
Menneet vuoteni. Lupasit kertoa omasi. Tanosuke hymyili leveästi Roninille, joka osoitti hymynsä takaisin.
"Ei mulle tapahtunu mitään erityistä. Olin tavallaan maan alla neljä vuotta.. Hideton kuoltua. Muutama päivä sitte tapasin Raidenin puistossa. Voitko uskoa, hän on Tokoyashima. Tiiätkö mitä se meinaa?" hän esitti Tanosukelle helpon kysymyksen, josta toinen hämmentyi kovasti.
"Onko hän.. Hidetolle sukua?" Tanosuke esitti vastakysymyksen.
"Aivan. Eikä mitä tahansa sukua vaan nuorempi veli." Ronin vastasi rennosti. "Jotenkin meistä vaan tuli jotain ja.. ostin meille asunnon." hän kertoi päivän niin sanotusti kuumimman jutun Tanosuken silmissä.
"Go-chan! Sähän isket koko sen suvun!" Tanosuke naurahti, mutta Roninista se ei ollut lainkaan vitsikästä.
"Älä piikittele." Ronin murahti, mutta Tanosuken huoleton ilme sai Roninin tajuamaan, että se oli ihan oikeasti pelkkä vitsi.
"En uskonu sulle vaikituista juttua.. sen jälkeen." Ronin laski päänsä. Hän ei ollut kai tavallaan uskonut sitä itsekään, mutta niin vain kävi.

"Hei Tanosuke-kun.. kello tikittää uhkaavasti. Palaan Raen luokse." Ronin sanoi nostaen katseensa. Tanosuke nyökkäsi, tarttui Roninia hellästi poskista painaen pikaisen suukon tämän nenälle ja oikealle poskelle.
"Aikoinaan pidit tuosta Go-chan.. mutta nyt ilmeesi kertoo jotain muuta. Et ole enää se sama henkilö jonka tunsin. Olet jyrkempi.. pelokkaampi." Tanosuken sanat saivat valmiiksi jähmettyneen Roninin entistä vaikeammaksi.
"Pelokkaampi?" hän sai kysytyksi, mutta Tanosuke pudisti päätään. Ronin oli oikeasti ymmärtänyt yskän. Hän ei enää antautunut toisten tuottamille nautinnoille ja hyville tunteille, vaan pelkäsi niitä.. pysyi kaukana niistä purkautumalla vihasta.
"Yhteyksissä.. Tanosuke-kun." Ronin nousi ylös, suukotti Tanosukea vastaukseksi poskelle saaden kevyen läimäytyksen olalleen.
"Go-chan." Tanosuke virnisti.
"Lopeta jo tuo." Ronin naurahti tökäten Tanosukea kylkeen poistuen samalla paikalta takaisin Raeta vastapäätä.

// Uskotko että tota ylempää osaa varten mulla on jotain toiveita XD Mut en tiiä miten vastaat ettää. : D //

"Tanosuke.. kaveri vuosien takaa." hän sanoi Raelle lyhyesti. Hymy ei tuntunut karkaavan Roninin huulilta.
"Kerroin Tanosukelle susta. Hän oli hämmästynyt." vanhempi kertoi. "Hän tunsi myös Hideton." hän jatkoi selventääkseen.
Hän on myös yks niistä joka tietää mitä mun ja Hideton välillä tapahtu. Ronin ajatteli. Se olikin oikea syy Tanosuken hämmennykselle, ei vain se että Rae oli Hideton veli.

"Sun piti sanoa mulle jotain ennen ku nousin." Ronin muistutti, sillä tarkkailu oli paljastanut Raen, eikä punastumista helposti peruta.
"Mitä tilaat?" Ronin kysyi huomatessaan tarjoilijan tulevan heitä kohti.
Tanosuke piristi.. vaikka sano mulle asioista jotka pistää miettimään. Sitä se aina tekee.
"Väsyttääkö sulla? Painoit pääs pöytää vasten jossaki välissä. Selasit myös kännykkää. Onko sairaalasta lähöstäs kiriny jotain tietoo?" Ronin kyseli olettamiaan asioita Raelta.

[Raiden Tokoyashima]

Rae puri alahuultansa ja katsoi vielä kännykkäänsä, enemmän soittoja Kasumilta ja muutama raivoava tekstiviesti. 'Ei sisko tuu ymmärtämään..' Raiden ajatteli ja kääntyi katsomaan mitä Ronin ja hänen tuttunsa teki. Ronin nousi ylös ja hymy kareili Raidenin suupieliin, mutta se hyytyi nopeammin kuin oli kohonnutkaan.
"Mitä vittua.." Raiden pihahti hiljaisesti, niin että hän itse vain kuuli sen, tapittaen murhaavasti Roninin tuttua. Hän ei kuullut miesten sanoja, eikä häntä kiinnostanutkaan, ainoa oli se, mitä oli juuri tapahtunut. 'Ronin on vaan ja ainoastaan mun! Mulla on vaan oikeus..!'

Raiden kihisi päänsä sisällä ja toivoi että Ronin olisi ollut se kylmä itsensä tuttunsa suhteen, mutta ei: tuttu sai suukon kanssa poskelleen. Rae käänsi päänsä eteenpäin kun Ronin alkoi lähestymään häntä, huulet mutrussa ja silmät vihaisen näköiset. Ehkä äskeisen ajatukset pitäisi vetää takaisin naimisiinmenosta ja ainaisuudesta.
Rae katseli viereisestä ikkunasta kadulle kun Ronin istuutui häntä vastapäätä, ei suonut katsetta rakkaalleen. Veljen - jota hän ei muistanut - mainitseminen sai hänet hätkähtämään, mutta katse pysyi edelleen ikkunassa. Vähitellen Rae erotti omat kasvonsa siitä.

'Miten mä voin ees kelvata tällasenä kenellekään?!' Rae ajatteli, kuulematta mitä Ronin puhui, juoden vettänsä automaattisesti. Jonkin ajan kuluttua Rae alkoi vastailemaan joihinkin Roninin kysymyksiin kuin olisi jonkinsortin automaatti.
"Ei mulla väsytä." Hän sanoi. "Kasumi vaan raivoaa jotain." Raiden jatkoi ja huokaisi. Tarjoilija tuli paikalle ja Rae sanoi mitä haluaisi.
"Tuun kohta takas." hän sanoi nousten, ja lähti miesten huoneeseen. Se oli eri suunnassa kuin Roninin tuttu oli.

Päästyään sinne Rae meni yhteen vessakopeista [ei lukinnut koska vessassa ei ollut muita], painaen otsansa kylmää kaakeliseinää vasten ja huokaisi, nostaen oikean kätensä päänsä viereen.
Raidenin muutama tunti sitten vallannut hyvä olo oli nyt tipotiessään, olo tuntui vain pahalta ja angstiselta. Muutama kyynel valahti silmäkulmista. Ei Ronin ollut häntä pettänyt, mutta se tuntui pahalta. Ehkä ne olivatkin vain kaverillisia, mutta Raiden ei sitä kestänyt.

[Ronin Makato]

//Oot typonnu sun koodaukset XD//

Ronin alkoi hetki hetkeltä palata kuin todellisuuteen. Tanosuke sai hänet vain yllättävän hyväntuuliseksi.
Raen poissaolevuus ja jonkin sortin sisäinen viha tuntui paistavan tästä kuin musta aurinko. Ronin taisi ymmärtää miksi. Hän oli hetki sitten suukottanut hyvää ystävänsä poskelle vain toverillisuudesta.

Ronin erotti toisen lauseista sanojen tasaisuuden. Sanat tuntuivat kumpuavan Raen sisästä kuin tekniikalla höystetty puhuva tietokone.
"Rae mitä helvettiä sä-- ..?" Vanhempi oli juuri kysymäisillään kun Rae marssi jo pois hänen luotaan.
Saatanan mustasukkanen ääliö.. Ronin ajatteli olematta kuitenkaan vihoissaan, häntä pikemminkin vain tympi tuollainen epäluottamus ja mustasukkaisuus.

Ronin nousi hetken istuttuaan ja lähti vessoja kohti, koska Raen kulkusuunta vaikutti johtavan sinne.
"Go-chan! Tuliko riitaa?" Tanosuke huikkasi pöydästään. Ronin kääntyi ystävänsä puoleen kohauttaen olkiaan.
"Rae on helvetin mustasukkanen. Loistavaa. Tätä kaipasin eniten tälle päivälle." hän vastasi, sia Tanosuken suunnalta huolestuneen ilmeen ennen kuin lähti Raen perään.

Ronin avasi yleisvessan oven hiljaa ja astuttuaan sisään hän kyykistyi sen eteen, huomasi tutut jalat yhdessä vessakopeista.
Hän käveli kuulumattomin askelin vessakopin eteen ja huomattuaan ettei se ollut lukossa, hän avasi sen.
Nopeasti Ronin painautui aivan kiinni Raeen, vaikeuttaen toisen kääntymistä tai liikahtamista yleensä.
"Mikä helvetti sua vaivaa?" hän kysyi neutraaliin sävyyn, kuin kysymys olisi jo tutun arkinen.
"Sä alat vetään jotain omaa showta ravintolan puolella ja tuut tänne angstaamaan. Luuletko tosiaan että Tanosuke merkitsee mulle jotain? Hmh.." Ronin puhui hiljaa, melkein kuiskaten Raen korvaan.

"Tanosuke suukotti mua.. se sano et mä pelkään." hän hymähti hiljaa kääntäen Raen tiukasti ympäri. "Mä kuulemma pelkään muiden kosketuksia.. vaan yhen ainoan asian takia, mikä on Hideto ja sen hyväksikäyttö. Sitä se olettaa.. et mä pelkään." Ronin jatkoi poiketen aiheesta taas jonnekin muualle.
Vai et mä pelkään.. on sillä otsaa.
"Haluutko sä tietää mitä mä pelkään?" Ronin kysyi Raelta kuiskaamalla ja henkäisi hiljaa tämän kasvoille.