Keiichin asunto

[Keiichi Hayashi]

// Vihreää teetä~ //

Keiichi vietteli rauhallisena koti-iltaansa työllisen työpäivän jälkeen.
Mies piti kotinsa ylläpitämisestä ja tämä oli sen takia pitänyt sitä siistissä kunnossa, vaikka ei tämän viikon aikana ollut pahemmin kerennyt siivoamaan.
Tällä oli päällään normaali t-paita ja housut, sekä hiukset kiinni, ne olivat tämän yleisimmät kotiolovaatteet. Keiichi istui olohuoneensa sohvalla ja poltti kynttilöitä, tämä tykkäsi rentoutua ja olla yksin.
Mies selasi kanavoita kuitenkin pieneen tylsyyteensä ja kotioloonsa, mutta kuitenkin sulki tv:n ja meni keittiöön ja otti keittämänsä kasvikset pois pannulta ja laittoi sievästi lautasellensa sammuttaen levyn.
Mies istahti pöytään ja alkoi sitten nappaamaan kasviksia suuhunsa hyvää tahtia. Tämä ei ollut syönyt paljoa tämän päivän aikana, mutta ajatteli tehdä sen sitten illalla paljon keveämmällä ruoalla.
Talossa oli hiljaista, Keiichi kuunteli naapurteiden kolistuelua samalla kun tämä laittoi kasviksia suuhunsa mietteliäänä ja katseli ikkunasta ulos pimeään iltaan, tälläisellä tavalla tämä yleensä vietti iltaansa, yksin, rentoutuen, miettien...

[Hayate Uesaka]

Hayate ei ollut ilmoittanut Keiichille ollenkaan tulevansa käymään, joten miehen oli parempi olla yksin. Nuorukaisen suunnitelmana oli, että he voisivat yhdessä juoda ja pitää hauskaa, mikä sai pienen punan toisen kasvoille, heidän juomisensa tuntui lähes aina menevän siihin yhteen tiettyyn asiaan.
Joka tapauksessa Hayate raahasi kaljoja muovipussissa, olihan hän juuri käynyt kaupassa. Ja tupakat olivat olkalaukussa, missä oli myös tarvittavia yökamppeita, kuten hammasharja.. Hayate ei lähtisi kännäilyjen jälkeen kotiin nukkumaan.

Vaikka Hayate ja Keiichi asuivatkin eri puolella Tokyota he näkivät yleensä muutaman kerran viikossa, riippuen Keiichin töistä ja Hayaten opiskeluista ja pianonsoitosta.
Nuorukainen avasi ystävänsä kerrostalon rappukäytävän oven ja käveli hissin eteen, tilasi sen. Rappuset olivat joskus itsemurhaa Hayaten astmalle, ainakin ylöspäin mentäessä.

Tänään Hayatella oli päällään yksinkertaisesti mustaa, ja vain vähän meikkiä silmissään, kuitenkin niin, että hän itse oli tyytyväinen. Muutama ketju roikkui housujen vyölenksuista ja kevyen kesätakin alla oli bändipaita. Hiukset olivat tyylikkään pörrössä ponnarilla. Hayate astui hissiin ja painoi oikeaa kerrosta, ja se lähti menemään ylemmäs. Se pysähtyi oikeassa kerroksessa ja nuorukainen käveli ystävänsä asunnon ovelle, painaen ovikelloa.

[Keiichi Hayashi]

Mies säikähti kuullessaan ovikellon soivan, tämä oli vaipunut omiin ajatuksiinsa. Tämä nousi tuolistansa reippaasti, tämä asteli varmasti ovelle, kuka tähän aikaan tulisi? Selvästi tämä tiesi kuka ainoa henkilö tulisi tähän aikaan tämän ovelle, se olisi aivan varmasti...
"Hayate!", tämä sanoi aukaistuaan oven, ruoan tuoksu ja tämän tyytyväinen hymy toivotti toisen peremmälle vanhemman asunnolle, tämä huomasi toisen muovikassin ja sen sisällön ja tämän kasvoille tuli pieni hymynpoikanen.
"Tänään?" vanhempi varmisteli kohottaen kulmaansa. Mies asteli itse takaisin taloonsa ja venytti hiukan käsivarsiansa.
"Mä tein sitten ruokaa äsken", tämä sanoi toiselle, nuorempihan varmasti ottaisi jos tällä nälkä olisi. Tämä istui pöytään ja jatkoi sitten syömistä. Tänään ei tulisikaan ihan tylsä ilta, oikeastaan Hayaten seura sai tämän aina hyvälle tuulelle, tämä ei osannut ollenkaan odottaa nuoremman tulemista. Nuorempi oli laittautunut huomattavasti enemmän, kuin tämä, mutta ei tämä jaksanut sillä stressata.
"Miten sä tänne poikkesit?", Keiichi kysyi sitten vastausta odottavasti, vaikka tämä oli onnellinen kun Hayate kävi tämän luona, pullojen kolinasta päätellen tänä iltana he saisivat vähän tissutella.

Tämä mietti hetken aikaa kunnes laittoi ruokaa suuhunsa hyvällä ruokahalulla ja joi vettä päälle, Keiichi laittoi sitten astiat altaaseen, koska halusi päästä jututtamaan Hayatea enemmän.

[Hayate Uesaka]

Nuorukainen väänteli vähän niskojaan ja huokaisi, Keiichillä kesti.
Mutta kun Keiichi aukaisi oven Hayate tervehti toista ja hymyili iloisesti miehelle. Leijailevasta tuoksusta hän pystyi päättelemään, että mies oli vastikään kokannut, mutta Hayate oli syönyt kotonaan juuri ennen kuin lähti.

"Tänään." nuorukainen sanoi vieläkin hymyssäsuin ja seurasi miestä sisälle, sulkien oven perässään ja laski pussin lattialle ja otti kengät, sekä otti pois kesätakkinsa, nakkaisten sen naulakkoon.
Hayate seurasi hetken päästä Keiichitä keittiöön ja suukotti ystäväänvä poskelle ennen kuin ryhtyi laittamaan juomia jääkaappiin. "Mä ajattelin tulla, kun ei olla nähty vähään aikaan. Eikä juotu." Hayate sanoi, katsoen hetken aikaa Keiichiä, kunnes kääntyi takaisin laittamaan ne muutamat juomat jääkaappiin, sulki sen sitten ja laittoi pussin roskikseen.

Nuorukainen käveli olohuoneeseen ja teki oloaan kotoisaksi sohvalla, antaen miehen syödä rauhassa. Hän käpertyi sohvalle mukavaan kerään, mutta aikomuksena ei ollut todellakaan nukahtaa, eikä Hayatea edes väsyttänyt.

//SIMO!//

[Keiichi Hayashi]

// NÖYY! XDD //

Vanhempi hymyili vaatimattomasti vilkuillen hiukan toisen käpertymistä sohvalle. Mies kohautti hiukan olkiansa, katsoen ikkunasta hiukan ennen kuin tämä päästi kasvoillensa hiukan mietteliään hymyn ja sitten käveli vaivattomasti toisen viereen sohvalle istumaan ja silittäen toista hiukan. Saman käden tämä otti kaveriksi kiristäessään hiuslenkkiänsä.
"On siinä tosiaan vähän aikaa kun viimeksi juotiin..", mies muisteli innokkaana ja katsoi toista pitkään hymyillen.
"Miläs juomalla me ensimmäiseksi alotettaisiin?", tämä uteli, miettien mitä toinen saattoi muovikasseissaan tuoda. Ennenkin he ovat juoneet yhdessä moniakin kertoja yhdessä.
Keiichi katsahti nuorempaa kysyvästi, mutta kohensi sitten asentoaan tuolissa hiukan.
"Mitä sä sitten tällä kertaa toit?", mies naurahti, pullojen kolinasta päätellen alkoholia, riittävästi.

Mies huokaisi vastausta odotellen ja nousi sitten tuolilta varovasti kävellen lukitsemaan omaa ulko-oveansa, yleensä rapuissa liikkui paljon ei-niin-kivoja ihmisiä, tämä oli vähän vainoharhainen, muttallä silti pystyi elämään ihan rauhassa omassa kotonansa.

[Hayate Uesaka]

Hayate hymyili kun Keiichi silitti häntä ja toisen kiristäessä hiuslenkkiään nuorukainen kääntyi selälleen, niin että tämän päälaki kosketti miehen reittä. Suloinen hymy oli koko ajan Hayaten huulilla, niinhän hän teki melkein aina.
"Niin on, varmaan jo pari viikkoa kun viimeeksi juotiin." nuorukainen totesi vielä ja sulki silmänsä hymyillen arvoituksellisesti.
"Noo.." Hayate mietti hetken aikaa. "Kalja on ihan hyvä aloitusjuoma, en mä oo semmoisella päällä että viinalla pitäs alottaa.. Vai ootko sä?" Hayate kysäisi kertoilemiensa perään avaten silmänsä.

Nuorukainen katsoi kun Keiichi meni testaamaan ulko-oveansa, lähti sitten keittiöön hakemaan jääkaapista muutaman kaljan heille ja laittoi ne sohvan viereen lattialle, istui nyt itse lootusasennossa sohvalla.
"Mä toin vaikka mitä. Kaljaa, siideriä ja viinaa." Hayate luetteli, oli se niin mukavaa kun Yuuri antoi omat paperit käytettäväkseen pikkuveljelleen. Nuorukainen aukaisi pullonsa ja joi siitä kulauksen, kokosi sitten hiuksiaan ja heilautti ne selkäänsä vasten.

"Miten sulla on työt sujuneet?" nuorukainen kysyi, olihan hän joskus mukana Keiichin kuvauksissa, silloin kun tämän omat opinnot pianon ja musiikkilukion suhteen sen sallivat. Ja viime aikoina koulussa olikin pitänyt taas kiirettä, mutta nyt oli helpompaa. Hayate joi uuden kulauksen ja nautti siitä viileästä, muttei liian, kurkussaan. Joskus liian kylmät juomat saattoivat laukaista nuorukaisen kohtauksen.

//JUST SE! XD Mut mikä sana on muttallä? xD//

[Keiichi Hayashi]

// Muttaällä on lyhenne virkkeen puutteesta "Mutta ällä" XD //

Mies hymyili vaatimattomana toiselle kävellen sitten takaisin istumaan sohvalle Hayaten viereen ottaen sitten itsellensä pullollisen josta tämä voisi juoda. Nuoremman kysyessä tämän töistä tämän katsoi nopeasti Hayatea.
"Normaaliin tapaan näiltä katsomilta.. kuvia, kuvia, kuvia..", tämä sanoi ikään kuin kyllästyneenä työhönsä, mutta sitä se ei ollut. Mies tykkäsi olla esillä ja mallin työt ovat hänelle suhteellisen hyvä homma. Vanhempi aloitti kertomaan toiselle kuinka jotkut olivat puhuneet tämän olevan livenä hienomman näköinen kuin kuvissa.
"Malleille kuvat ovat tärkeimmät..", Keiichi sanoi, muistaen sitten oman pullonsa. Tämä katsahti sitä ja aukaisi sen sitten ottaen pienen kulauksen pullostaan.
"Mutta mitä sä olet tehnyt? Kuinka kauan sä vielä opintoja aattelit jatkaa?", Keiichi kyseli, Hayate oli tämän mielestä taitava soittamaan joten ei ollut epäilystäkään, etteikö Hayate pääsisi mihinkään. Tämä katsahti toista punaisensävyisillä silmillään epäillen.

"Onko täällä sun mielestä vähän tunkkainen ilma?", tämä kysyi, koska itse tunsi talonsa ilman olevan aika huono kun Keiichi on joutunut tekemään paljon töitä viikossa niin tämä ei ole kerennyt paljoa tuulettamaan, lisäksi tämä ajattelee enimmäkseen Hayaten astmaa.
"Mulla on ollut tällä viikolla niin paljon töitä.. etten ole kerennyt kotona paljoa olemaan.. sen takia..", vanhempi selitteli, ja joi sitten pullostaan vähän väliä.

[Hayate Uesaka]

//LÅL.//

Hayate hymyili miehen kertoessa töistään, oli aina mielenkiintoista kuulla. Hayate itse ei kuitenkaan tahtoisi malliksi, soittaminen oli hänen juttunsa.
"Mun mielestä sä oot kyllä paremman näkönen livenä." nuorukainen sanoi suoraan. Olihan Keiichi todella kaunis kuvissakin, mutta miehen ulkonäkö pääsi parhaimpiin ominaisuuksiinsa kun oli toisen kanssa kasvotusten, tiedosti että mies oli elävä eikä mikään nukke.
"Mulla loppuu lukio.. Parin vuoden päästä ja sitten mä meen varmaan johonkin musiikkikouluun klassiselle puolelle." Hayate sanoi päättäväisesti. Piano oli hänen tulevaisuutensa. Hän joi pullosta kulauksen. "Mutta koko elämäni ajan mä opin uutta soittamisesta." Hayate naurahti, opinnot eivät siis koskaan lakkaisi. "Mulla on muuten esitys parin viikon päästä, pääsisitkö sä kattomaan sitä?" nuorukainen kysyi innoissaan katsoen ystäväänsä ja mietti sitten kysymystä jonka mies oli esittänyt.

"Ei nyt silleen kamalan.. Pahempaakin on nähty." hän sanoi ja kuunteli sitten mitä mies jatkoi. "Mutta jos sä haluut tuulettaa niin kyllä sä voit, en mä pistä pahakseni. Sun koti tää on." hän jatkoi ja hymyili, joi sitten pullostaan. Hayate huomasi pullon olevan pian tyhjä, joten joi sen loppuun ja otti toisen lattialta aukaisten sen. Hän ei juonut kuitenkaan heti, vaan antoi sen olla hetken käsiensä välissä.

"Meijän pitäisi taas joku kerta laulaa ja soittaa yhdessä.." nuorukainen sanoi hymyillen, se oli todella mukavaa ajanviettotapaa Keiichin kanssa, lukuisten keskustelujen, oleskelun ja hauskanpitämisen ohessa. Välillä Hayatea suretti etteivät he nähneet niin useasti kuin silloin, kun mies asui hänen naapurissaan.

[Keiichi Hayashi]

// sörk sörk, pullaa. //

Mies kuunteli toista mietteliäänä, tämä virnisti toisen sanoen tämän olevan paremman näköinen livenä, mutta oletti sen olevan tosiasia. Keiichiin yksi vaihtoehdoista olisi varmasti ollut myös musiikkiala, mutta mallin työt kelpasivat tälle silti mainiosti.
Keiichi kuunteli toista, oikeastaan musiikki oli koko elämän projekti. Tämä kyllä tajusi mitä nuorempi tarkoitti.

Tämän ilme kirkastui vähän, kun toinen puhui esityksestänsä, mies katsoi toista harkitsevasti.
"Jos saan työt järkättyä hyvin.. mutta luulisin saavani, tuskin haluaisin jättää välistä", Keiichi sanoi sitten hymyillen, tämä halusi myös katsoa kuinka paljon toinen olisi kehittynyt soittamisessa, siitä on kuitenkin vähän aikaa, kun tämä sai kuulla toisen soittavan.
Mies katsahti hiukan ikkunaa, tämä voisi hiukan avata sitä jossain välissä.
Keiichin kasvoille vierähti hymy, kun tämä puhui soittamisesta ja laulamisesta.
"Niin pitäisi", tämä myönteli. Heiltä tosiaan oli hiukan jäänyt yhdessäolo vähemmälle siitä lähtien kun he olivat nuorempia.
Tämä oli melkein unohtanut juoda pullostansa kuunnellessa toisen juttuja. Mies katsahti pulloonsa ja joi siitä kulauksen.

[Hayate Uesaka]

Nuorukainen joi pullostaan ja hymyili miehelle kun toisen ilme kirkastui. "Ilmotat mulle sitten." hän sanoi. Olisi todella mukavaa saada toinen paikan päälle. Se että joku nuorukaisen läheinen oli konsertissa sai Hayaten hyvilleen.

Hayate nyökkäsi, kaikki oli tuntunut jäävän väliin viimeaikoina, mutta heillä molemmilla oli ollut kiireitä, joten se oli ymmärrettävää.
Nuorukainen joi taas, kunnes nousi ylös ja käveli eteiseen laukulleen, tullen sitten takaisin tupakka-aski ja sytytin toisessa kädessään. "Mä meen röökille.." Hayate sanoi ja aukaisi sitten parvekkeen oven, sulki sen perässään.

Hayate huokaisi ja laski pullon lattialle, ottaen askista tupakan. Aski pääsi pullon seuraksi lattialle ja sytkäri tupakin sytytyksen jälkeen taskuun. Nuorukainen poltti tupakkaansa hitaammanlaisesti, nautiskeli siitä vielä, koska tiesi, ettei kännissä tupakka maistuisi miltään ja sitä polttelisi koko ajan. Hayate nosti pullon lattialta käteensä ja joi siitä kulauksen, pitäen sitä sen jälkeen kädessään ja nojasi parvekkeen kaiteeseen. Pieni tuulenvire kävi hänen hiuksissaan ja nuorukainen sulki silmänsä. Välillä ollessaan Keiichillä hän ajatteli omaa tulevaisuuttaan, kun itse muuttaa omaan kotiinsa. Se tarkottaisi syntikan ostoa, koska jos hän muuttaisi kerrostaloon flyygeli ei tulisi kuuloonkaan.

[Keiichi Hayashi]

// Buzu? XD //

Tämän silmät seurasivat toisen liikkeitä, kuinka toinen laski pullon ja niin edelleen.
Mies huomasi toisen pullon laskemisen ja tupakan ottamisen, aavistaen että toinen on menossa tupakalle. Mies mietti hetken, kunnes näki toisen tassuttelevan parvekkeelle. Tämä sattui eksyi muistelemaan heidän nuoruuttansa samalla hetkellä, kun näki toisen katoavan parvekkeen oven taakse. Keiichi keinautti pulloa kädessänsä, katsoi sitä utuisin silmin ja joi sitten siitä. Tämä näyttää poissaolevalta, kun ajattelee jotakin asiaa tosi paljon. Joskus tämä toivoi eniten, että he olsiivat vielä nuoria jolloin he olisivat olleet koko ajan yhdessä, ilman mitään ongelmia.
Kaikista eniten maailmassa tämä saattoi pelätä Hayaten sitoutumista jonkun kanssa, sellaista tämä ei oikeen osannut ajatella.
Keiichi kuitenkin karisti tuollaiset ajatukset pois mielestään ja kulautti pullon pohjalliset kurkustansa alas. Katsellen parvekkeen lasin takaa heijastuvia varjoja Hayatesta.

// Ihan helkkarin pitkä. seuraavasta pitempi. //