Ching Chong China

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi oli saanut vaihdettua vaatteensa ja oli pian satamassa, maissa, turvallisesti.
Hän kulki ns. yksityisen tullauksen läpi Tohman ja Norikon mukana, sillä heitä ei ihmisjoukkoon tungettu. Hänen passinsa tarkistettiin, ja leimattiin ja Ryuichi oli turvallisesti toisella puolella ilman kommelluksia.
"Tätä päivää en vietä teidän kanssa!" hän sanoi hymyillen Tohmalle ja Norikolle. Tohma nyökkäsi, sillä ymmärsi yskän, mutta Norikon kanssa tuli heitettyä pientä valkoista valhetta, johon Tohmakin heitti osansa.
"Nähdään!" vokalisti huikkasi tovereilleen ja tallusti heidän luotaan kauemmaksi, rauhallisempaan paikkaan soittaakseen Tatsuhalle.

Hän huomasi ilman olevan mitä mahtavin, ja päivän aloitus ainakin vaikutti hyvin loistavalta.
Onneksi on aurinko ja lämmintä. Mukava päivä kierrellä. hän ajatteli katsoen taivasta varjostaen silmiään kädellään.
Vokalistin päällä oli tummat rikotut farkut, joissa roikkui ties minkälaisia ketjuja ja muita killuttimia. Hänellä oli päällään vaalean harmaa toppi, ja musta nahkatakki oli auki sen päällä. Nahkatakissa roikkui myös jonkinlaisia ketjuja. Hiuksensa Ryuichi oli harjannut siististi, ja muotoillut niitä vahalla.
Hänellä oli mukanaan hihnalaukku, sotkettuna kaikkeen krääsään. // :'D//
Takin rintataskusta hän otti silmilleen isohkot aurinkolasit tummentamaan liiallista auringonpaistetta.

"Ah, se puhelu." Ryuichi tajusi kaivaa puhelimensa taskusta, avasi läpän ja etsi sieltä Tatsuhan numeron.
Hän hymyili pitkään numerolle, ei edes ehtinyt painamaan vihreää luurin kuvaa kun tunsi pienen taputuksen olallaan.
"Anteeksi.. Huomenta, Sakuma-san." Ryuichi kääntyi äänen puoleen ja huomasi takanaan perheen: isä, vaimo ja kaksi lasta, toinen ehkä 12- ja toinen 7-vuotias molemmat tyttöjä.
"Hehee! Huomenta. Taisitte matkustaa samalla laivalla. Mukava päivä katsella nähtävyyksiä. Olivatko lapset katsomassa keikkaa eilen illalla?" Ryuichi puhui kilttiin sävyyn puhutellen sekä vanhempia ja lapsia. Hän tajusi perheen isän olevan NG Records :n osakkaita ja joku suuri bisnestyyppi hän oli.
"Totta tosiaan jumalat loivat kauniin päivän meille. Olimme koko perheen voimin katsomassa keikkaa. Tulin vain tervehtimään kun huomasin sinun seisovan täällä yksin, ja olihan minulla taka-ajatukseni pyytää nimikirjoitus tyttärilleni. Ovat kovia faneja, siksi aloinkin osaskaskeskusteluihin aikoinaan. Odotatko jotakuta?" Ryuichi muistikin miehen olleen hieman uskovaista sorttia, mutta hän ei välittänyt. Reilun oloisesti hän kaivoi miehen puhuessa taskustaan kynän ja lehtiön.
"Kuinka voisin kieltäytyä antamasta nimmareita nuin suloisille tytöille. Oh, kyllä odotan itseasiassa olin juuri soittamassa puhelua seuralaiselleni. Mutta mitkä ovatkaan tyttöjen nimet?" hän kääntyi puhuessaan tyttärien puoleen, jolloin vanhempi heistä reippaasti tokaisi:
"Minä olen Sayu ja tämä Sakura!" Ryuichi naurahti Sayun tomeruudelle ja kirjoitti kaksi lappua, molempiin nimmarinsa, mutta eri henkilöille.
"Oletpas tomera tyttö, hyvin rohkea. Ole hyvä Sayu... tässä sinulle oma Sakura." Ryuichi hymyili kaapaten nuoremman lapsen syliinsä ja saikin heti halauksen.
"Saanko minäkin halauksen Ryuichi?" Sayu kysyi ja Ryuichi laski Sakuran sylistään kaapaten vanhemman tytöistä halaukseen.
"Tytöt mennään. Mukavaa päivää Sakuma-san, ja kiitos kovasti, teit tyttäreni iloisiksi. Olet oikein hyvä lasten kanssa." Ryuichi kumarsi miehelle syvään ja kaivoi heidän poistuttuaan kännykkänsä uudelleen esille.
Vokalisti painoi vihreää luuria ja jäi kuuntelemaan tuuttausta, odotti, että Tatsuha vastaisi puhelimeen.

[Tatsuha Uesugi]

Ennen satamaan saapumista Tatsuha kävi suihkussa ja vaihtoi raikkaat vaatteet päällensä. Hyttiin Tatsuha jätti matkalaukkunsa ja mukaan nuorukainen otti vain hytin avaimen, kännykän ja lompakon. Tatsuha oli tietenkin myös sutjauttanut kainaloonsa hieman bomchickawauwauta.

Tatsuha käveli laivasta ulos tullin kautta ja kaiken muun rassaavan hössötyksen kautta. Tämän jälkeen Tatsuha kaivoi kännykän taskustansa ja mietti soittamista.
Ois kivempi jos Ryuichi soittais mulle...Sit se ainaki osottas, että se haluais olla mun kaa tänään ja Norikon ja Tohman seura ei olis nii välttämätön Ryuichille...Oi...Ahh..Soita mulle Ryuichi. Tatsuha ajatteli odottaen soittoa.

Lyhyen odotuksen jälkeen Tatsuhan kännykkä pirisi. Soittaja ei kuitenkaan ollut Ryuichi, vaan Mika. Oh Ryuichi! Eiku ei se ookkaa...Mika...Miks Mika soittaa mulle? Tatsuha ajatteli ja pisti kännykän korvan viereen. "Haloo?" Tatsuha vastasi puhelimeen ja odotti, että Mika kertoisi nopeasti asiansa, jotta Ryuichi voisi soittaa Tatsuhalle mutkitta. "Hei, kiva kuulla sustaki jotain. Missä olit aamulla?" Mika saneli luurin toisesta päästä. "Mä kiertelin laivassa..." Tatsuha osittain valehteli siskollensa vastaukseksi. "Okei...No onko sulla suunitelmia mitä teet nyt täällä kiinassa?" Mika kysäsi. "No...Juu..." Tatsuha sanoi ja toivoi, että puhelu loppuisi pian. "Okei, no kaipa sä et sit kaipaa mun vahtaamista...Pidä hauskaa ja älä tee mitään sellasta mikä pistäis meidät häpeämään." Mika sanoi vihjaten Ryuichia. "Juu...Moi." Tatsuha sanoi ja sulki puhelun. Pakko vaan painostaa...Minkä sille voin, että Ryuichi on niin...mmhhhh... Tatsuha ajatteli ja huomasi sitten puhelimen soivan uudestaan. AHHH!! RYUICHIII!! Tatsuha ajatteli ja vastasi pikaisesti puheluun. "Haloo?" Tatsuha vastasi puhelimeen ja odotti innolla Ryuichin vastausta luurin toisesta päästä, sillä Ryuichin ääni oli niin ihana Tatsuhan mielestä.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichin huulille nousi hymy, kun Tatsuha vastasi puheluun.
"Hei! Hehee.. missä olet? Seison itse jo sataman ulkopuolella ihailemassa aamuaurinkoa." hän selitti Tatsuhalle puhelimeen. Ryuichi oli niitä ihmisiä, jotka osasivat puhua puhelimessa myös tuntemattomampien ihmisten kanssa. "Pääsin nopeammin pois sen niin sanotun yksityisen tullin kautta. Odotan sinua tässä ovien edessä." vokalisti puhui Tatsuhalle.

Ryuichi huomasi kuinka ovista ulos astui vaikutusvaltaisempaa sakkia, hän empi laskisiko puhelimen korvastaan, mutta näki sen parhaaksi voidakseen kumartaa tyylikkäästi syvään.
"Huomenta." vokalisti lausahti rauhalliseen sävyyn. Hän sai vastaansa pieniä pään nyökäytyksiä ja hieman syvempiä kumarruksia, ja muutamien henkilöiden ns. agentit kumarsivat Ryuichille täysin syvään.
"Eh.. anteeksi Tatsuha, ovi käy ja huomasin juuri, että laiva pursuaa vaikutusvaltaisempaa porukkaa. Taitavat olla päivätyömatkoilla." hän naurahti hieman. Hänen hymynsä hiipui kun joukko NG :n paitoihin pukeutuneita nuoria käveli ovia kohti sisältä käsin.
"Tatsuha.. seison siis tässä ovien edessä, löydät minut heti jos tuo porukka näkee minut. Hehee, paljon nimmareita.. paljon. Ja kaikki tässä ovien edessä. Heeii Tatsuha-kun!" Ryuichi yritti selittää Tatsuhalle nopeasti mitä tuleman piti, ja katkaisi puhelun.

Kuten Ryuichi oli arvannut, nämä nuoret fanit näkivät kuin näkivätkin hänet.
"Mennään ihan vähän kauemmas ovista. Emme tahdo tukkia koko ulospääsyä." hän naurahti rennon kuuloisesti nuorille, jotka melkein pyörtyivät hänet nähdessään, ja vetäytyi kauemmaksi ovista.
Fanit tuntuivat pyytävän nimmareita, ja osa hämmästeli Ryuichin eilistä hissikohtausta. Hän hieman punastui yrittäessään selitellä tapahtunutta. Samanaikaisesti hän jakoi kaikille nimmareita kysellen väliin heidän nimiään.

[Tatsuha Uesugi]

"Mä oon täällä sisällä." Tatsuha vastasi Ryuichin kysymykseen. Ahh...Ryuichi soitti mulle...Ryuichin ääni mmm...Haluan Ryuichin luokse piakoin... Tatsuha ajatteli pidellen puhelinta korvan vieressä. "No sehän on kätevää." Tatsuha sanoi ja totesi, että olisi ollut mukavampi välttää hässäkkä ja mennä yksityisentullin kautta, mutta Tatsuha ei ollut tarpeaksi tärkeä päästääkseen semmoisen kohtelun nauttijaksi.

"Ei se mitään." Tatsuha sanoi naurahtavaan sävyyn, kävellen ulko-ovia kohti. "Porukka?" Tatsuha kysäsi hieman uteliaana ja huomasi kaupempana fanipaitoihin pukeutunutta sakkia. Kappas vaan...Nyt kyllä viivytellään...Kannattaakohan mun mennä tohon jos se jakaa nimmareita? Tatsuha ajatteli ja katseli kun Ryuichi jakeli nimmareita. Mmmhh....Niin ihana.. Tatsuha ajatteli ja päätti odottaa, että fanijoukko harventuisi.

[Ryuichi Sakuma]

Fanit alkoivat olla tyytyväisiä ja joukko alkoi poukkoilla kauemmas paikalta ihaillen Ryuichin nimmarilla vasrustettua lappusta.
"Um.. Sakuma-san, oon tyytyväinen siihen mitä oot. Se hissijuttu.. puhuttiin koko ilta siitä ku osa näki sen ja ne halveksui sinua." teini-ikäinen tyttö sanoi Ryuichille hänen kirjoittaessa nimmaria vielä pariin viimeiseen lappuun. Hänen kanssaan olleet pari ihmistä nyökyttelivät päitään ollen samaa mieltä.
"Olen tottunut kuulemaan juttuja itsestäni, ja olen tottunut että jotkut eivät pidä tekemisistäni. Mutta parempi vain olla niin etten välitä." hän sanoi hymyillen tytöille, jotka hymyilivät takaisin hänelle.
Nimmarit saatuaan tytöt juoksivat muiden perään onnellisempina kuin koskaan, he olivat saaneet sanoa, että olivat eri mieltä kuin muut.

Ryuichi äkkäsi Tatsuhan matkan päässä ja hänen kasvoillaan ollut hymy vain leveni.
"Tatsuhaa!" hän melkein hyppäsi nuoremman kaulaan, mutta halasikin tätä. "Mukavaa kun odotit kärsivällisesti." hän naurahti irroittautuen halauksesta ja lähti vetämään Tatsuhaa poispäin satamarakennuksesta.
"Tuossa sai seisoa jo aivan tarpeeksi. Suunnataanko me heti ensimmäisenä sinne Kiellettyyn kaupunkiin, mitäs sanot?" hän kysyi Tatsuhalta katsoen tätä samalla.

"Käytetäänköhän Kiinassa enää käytetä riksoja.. raksoja... riksoja?" Ryuichin piti hetken aikaa miettiä mikä oikea sana oli, mutta hän sai lauseen suustaan helposti. Kysymyksen hän osoitti Tatsuhalle, vaikka ei ollut varma voisiko tämä tietää oliko.
"Olisi kiva liikkua johonkin suuntaan sellaisella." hän lisäsi katsoen taivasta ja jälleen eteensä.

[Tatsuha Uesugi]

Tatsuha katseli Ryuichia etäämmältä, varoen ettei fanit näkisi tätä. Eihän Tatsuha halunnut minkäänlaista huomiota eilisestä hissikohtauksesta, vaikka se suudelma olikin Tatsuhan mielestä mahtava. Nuorempi katseli tyytyväisen näköisenä kun Ryuichi jutteli faneille ja hymyili ihanalla hymyllään. Mmhh...Ihan hyvin eilen tein...Pääsin jopa suutelemaan Ryuichia...Ahh ja nukkumisesta puhumattakaan... Tatsuha ajatteli virnuillen ajatuksilleen pienesti.

Tatsuha hymähti Ryuichin huomatessaan hänet ja tervehti myös Ryuichia halimalla tätä lämpimästi. "Pitäskö mun nyt huutaa Ryuchii?" Tatsuha sanoi naurahtaen. "Ihan mukava oli kattella ku juttelit faneilles ja kärsivällisyyttä on tullu opittua." Tatsuha sanoi ja muisti kuinka tämä oli kärsivällisesti odottanut sitä hetkeä, että tämä pääsisi nauttimaan laulajan mahtavasta seurasta. "No voitashan me sinne mennä suoraan juu...Otetaanko me taksi vai miten?" Tatsuha kysäsi ja katseli ympärilleen, etsien katseellaan taksia, sillä satamassa niitä pitäisi olla.

"Riksoja?" Tatsuha ihmetteli hiukan mistä laulaja puhu. "No voidaan me semmossellaki mennä." Tatsuha sanoi hiukan naurahtaen kerta tämä ei ollut varma mistä laulaja puhui.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi naurahti Tatsuhan kysymykselle. "Olisi pitänyt, mutta ei se haittaa." hän raapi takaraivoaan ja näytti kieltään Tatsuhalle.
"Ei se mitään niin erikoista voinut olla." hän hämmästeli Tatsuhan mielipidettä fanien kanssa juttelusta. "Minulle se on rutiinia." hän lisäsi kuin asian pitäisi olla Tatsuhallekkin päivän selvä. Fanit olivat kerrankin tajunnee kysyä nimmareita sievästi, eivätkä tulleet kiljumaan Ryuichin korvan juureen kuin yleistä, joten se oli kai ainoa poikkeava asia siinä tilanteessa.

Ryuichi vilkuili ympärilleen tajuamatta oikein että mitä siinä tilanteessa piti tehdä.
"En minä näe yhtää riksaraksaa!" hän parkaisi tyytymättömänä vilkaistessaan ympärilleen. Takseja näkyi useaan otteeseen kulkevan ohi ja Ryuichi oli hieman pettynyt. "Pysäytetään siis taksi." hänen äänessään saattoi kuulla pettymyksen, mutta kuten aina, kasvoille oli loihdittu sähdehtivä hymy.

"Tuolta tulee yksi!" hän melkein kiljaisi nähdessään taksin ja peitti kädellään suunsa. Ei hän normaalisti kiljunut, mutta se vain pääsi suusta ja oli hänen mielestään liian noloa melkein tuntemattoman ihmisen kanssa.
Tosin illan aikana hän oli ehtinyt tutustua Tatsuhan moniin puoliin melko hyvin, mutta ei voinut kuitenkaan sanoa että tietäisi toisesta kaikkea.
Ryuichi huitoi kättään, jotta taksi pysähtyisi ja toivoi että he pärjäisivät Kiinassa englannilla, sillä kiinaa ei ainakaan hän puhunut.
"Tatsuha, osaatko sinä puhua kiinaa?" hän kysyi toiselta taksin pysähtyessä heidän eteensä.

[Tatsuha Uesugi]

"No jos löydetään jossain vaiheessa riksaraksas niin varmasti mennään sen kyytiin." Tatsuha lupasi ja sitten tökkäsi laulajan nenänpäätä hellästi. "Taksi varmaan ois se paras valinta..." Tatsuha sanoi ja katseli jälleen ympärilleen, mikä oli hieman vaikeaan ottaen huomioon Tatsuhan komean seuran, sillä Tatsuha olisi mielellään vain katsellut Ryuichia.

"Juuri niin." Tatsuha sanoi ja ihaili Ryuichin söpöä nolostumis elettä. Tarkottaakohan toi sitä, että Ryuichi tuntee olonsa vapaaksi mun seurassa? Ahh...Toivottavasti. Tatsuha ajatteli viittoessaan Ryuichin kanssa taksia heidän luokseen.

"No en oikeastaan...Kai me pärjätään japanilla...ja jos ei niin toki voit puhua englantia." Tatsuha sanoi hymyillen ja hieman jopa toivoikin, että Ryuichi saisi tilaisuuden käyttää englannin taitojansa. Tatsuha avasi taksin takaoven ja päästi Ryuichin ekana sisään. "Laulajat ensin." Tatsuha sanoi näpäkästi ja hymyillen.

[Ryuichi Sakuma]

Ryuichi oli hyvillään siitä, että he olivat saaneet taksin niin nopeasti, sillä varsinkin Amerikassa se tuntui olevan joskus vaikeaa.
"Kävipä helposti." hän myhäili tyytyväisenä ollen valmiina avaamaan ovea, mutta Tatsuha ehti selvästi ensin.
"Oh.. jos niin sanot." hän naurahti Tatsuhan kohteliaisuudelle. "Kiitos." Ryuichi kiitti Tatsuhaa noustessaan taksiin.
"Hello! Could you take us to Forbidden City?" Ryuichi puhui jälleen kerran kohteliaasti, mutta se kelpasi taksikuskille erittäin hyvin. // Älä sit välitä jos kusen enkun kanssa. ;;____;; Oon surkea ja ja kaikkea.. .__.' //
"Hi! Yeees yeees." Ryuichi tajusi ettei taksikuski puhunut lähes ollenkaan englantia, joten hän hymyili tälle lempeästi.
"Thanks." pääsi Ryuichin suusta automaattisesti ja hän hymyili tyytyväisenä matkaan ja käänsi katseensa Tatsuhaan.
Taksissa.. Tatsuhan kanssa, menossa kohti Kiellettyä Kaupunkia. Hee, täydellistä! hän ajatteli innoissaan kuin pikkulapsi.

"Tatsuha!" Ryuichi älähti kesken matkan. "O-oletko vaihtanut yhtään jeniä yuaneiksi?" hän kysyi varovasti, alkaen kuitenkin kaivamaan omaa laukkuaan.
"Tohma vaihtoi minulle rahaa.. aivan varmasti." hän puhui kuin itsekseen kaivaessaan laukustaan jotain, joka näyttäisi rahalta.
"Here!" Ryuichi hihkaisi kovaan ääneen englanniksi ja kuski oli ajaa ojaan säikähdyksestä. Ryuichikin ehti älähtää silkasta säikähdyksestä.
"I'm so sorry. That was my bad. Sorry." hän alkoi pahoitella kuskille käytöstään. Hänellä ei ollut lainkaan tarkoitus säikyttää kuskia sen enempää kuin ketään muutakaan.
"It's okay. Fine. Okay, it's okay." kuski yritti selitellä Ryuichille ettei häntä haitannut laisinkaan, enempää hän ei osannut sanoa vaikka ajattelikin tilanteen olevan hyvin pieni verrattuna joihin muihin tilanteisiin.
"Eh.. tyrin koko ajan." hän naurahti hermostuneena Tatsuhalle ja katsoi toista. Lopulta hän sulloi yuanit lompakkoonsa jenien seuraksi.
"Ainakin on millä maksaa." hän lausahti olevan tyytyväinen sillä hetkellä edes jostakin.

// Joo se on jotain paskaa XD //

[Tatsuha Uesugi]

// Aika on koittanut! Muahahaha! //

Tatsuha kömpi auton takapenkille komistuksen perässä. Mustahiuksinen istuutui ja laittoi turvavyönsä kiinni, jätten taksikuskille puhumisen Ryuchin vastuulle. Tatsuha kuunteli pienesti hymyillen Ryuichin englantia ja huomasi selkeän ääntämis eron Ryuichin japanista ja englannista. Istuispa englanti mun suuhun myös. Tatsuha ajatteli toiveekkaana, mutta oli kuitenkin melko varma, ettei niin tapahtuisi.

Taksin lähtiessä liikkeelle Tatsuha katseli ikkunasta kaunista kiinaa, munkki huomasi selkeitä samanlaisuuksia kiinassa ja japanissa, mutta myös selkeitä erojakin näkyi ympäristössä.
"Niin?" Tatsuha käänsi päänsä Ryuichiin tämän puhuessa. "Oon mä jonkinverran rahaa vaihtanut, juu." Nuorukainen sanoi ja katseli kuinka Ryuichi kaiveli laukkuaan. "On se hyvä kun Tohma hoiti rahan vaihdot sulle." Tatsuha sanoi Ryuichin etsiskellessä rahoja.
Tatsuha hymyili Ryuichin energiselle huudahdukselle ja toisinkun taksikuski, Tatsuha ei säikähtänyt siitä, mutta taksikuskin kurvinen käännähdys säikäytti mustahiuksisen, tämä kuitenkin naurahti hiukan tilanteelle ja huvittui laulajan hermostuneesta katseesta. "Ainut asia mistä mä hermoisin olisi se, että mulla ei olisi turvavöitä kiinni." Tatsuha sanoi ja pisti Ryuichin turvavyön kiinni. "Eihän me haluttas et tää matka jäis viimeiseksi?" Tatsuha sanoi vinkaten silmää ja taputtaen sitten Ryuichin olkaa. "No on" Tatsuha sanoi hymyillen.
Tästä tulee hauskaa.. Tatsuha ajatteli iloisena.