Uesaka Resident

[Hayate Uesaka]

//okei, vaikka tää ei heti alakaan Hayaten kotoa, niin otetaan nyt näin kun ei välttämättä kiinnostaisi tehdä montaa topaa. " Ja tehdään nyt niin, että jos Meiju tai Aija vastaa ekana, Hemu sitten Meijun jälkeen heti?//

Oli lämmin kesäilta ja joukko nuoria miehiä istuskeli puistossa, viettämässä aikaansa ennen kuin he siirtyisivät toiseen paikkaan. Juttu kulki iloisesti ja nauru täytti lähialueet.
Joukossa istui mustahiuksinen poika, Hayate, jolla oli tänään 18-vuotissynttärit ja hän juhlistaisi sitä kaveripoikiensa kanssa. Osat kavereista olivat vähän matkan päässä hänen perheensä kotona tekemässä vielä järjestelyjä. Hayatea oikeastaan kauhistutti millaisessa kunnossa talo tulisikaan olemaan, useat olivat vihjailleet ties mitä.. "Kuitenkin nolaavat mut.." Hayate ajatteli ja sytytti tupakan. Hän ei oikeastaan halunnut että hänet nolattaisiin, koska joku, josta Hayate piti jonkin verran oli tulossa pian. Hayaten paras ystäväkään ei ollut vielä tullut seuralaisensa kanssa.

Nuorukainen lähti mukaan läpän heittoon, hän halusi rentouttaa jännittynyttä oloaan, parhaiten se onnistui näin. Joku seurueesta soitti yhdelle, joka oli nuorukaisen kotona, mutta järjestelyt eivät olleet vielä valmiit. Hayate yritti parhaansa mukaan salakuunnella puhelua, mutta yksi hänen kavereistaan peitti hänen korvansa.
Hayate nurisi kuinka kaikki piti pitää yllätyksenä, mutta nauroi sitten. Illasta tulisi varmasti mukava, hän oli jo aikaa sitten päättänyt niin.
Muutama uusi kaveri saapui paikalle ja istui nurmikolle ison viltin päälle. Hayaten päähän iskettiin pieni juhlahattu, mitä käytettiin yleensä lasten syntymäpäiväjuhlissa. Tämä versio oli pinkki mikä sai Hayaten nauramaan kun hän oli kaivanut peilin taskustaan ja katsonut ulkonäköään.

"Aww, Haya-chan on niin söpö~" Soshu, eräs Hayaten kavereista rallatteli ja Hayate heitti häntä peilillä, mutta se meni ohitse.
Hayate tumppasi tupakan nurmikolle ja katsoi ympärilleen josko Keiichirouta tai Atoria näkyisi. Ei näkynyt, joten Hayate huokaisi aika pettyneenä, mikä sai muut katsomaan Hayatea kummastuneena.
"Kaikki ookoo?" Soshu kysyi.
"On.." nuorukainen vastasi hymyillen ja tökkäsi kaveriaan kylkeen.

//ogay, here we go//

[Keiichi Hayashi]

// Öää, viimein voisin alkaa vastaamaan. Ei sitten kantti välittää jos jotain menee jotenkin hassusti, kun tiedäthän sä - en oo paljoo ropettanu tällä ja ite en oo hahmoesittelyä kirjottanut. Mutta nyt... //

Samaan aikaan puiston läheisyydessa harppoi kuparihius kohti päämääräänsä. Tällä oli olallaan musta laukku jonka olkainta tämä oli säätänyt melkein niin, että se olisi maksimissaan. Kuitenkin tämän pituuden takia laukku ei ollut etes reiteen asti.
Kerroin heille tulevani myöhässä.. uskoisin heidän odottavan minua..

Keiichi oli lähtenyt muutaman tunnin aikaisemmin töistänsä, koska tämän mielestä oli ikävää jäädä pyöräksi, kun muut olisivat jo tunnelmissa.
Vähän aikaa käveltyään mies huomasi kuitenkin ystävänsä istuvan viltin päällä ja puhuvan omien ystäviensä kanssa. Jotkut niistä näyttivät ennestään tälle tutuilta ja tämä tiesi, että Hayate olisi puhunut tälle niistä. Kasvomuisti tällä oli hyvä, mutta se mitä toinen oli aina selittänyt oli saattanut mennä ohi korvien. Mies hengitti syvään kuullessaan toisten naurut ja tämä käveli reippaasti kiinnittäen joidenkin huomiot katsomaan tätä. Mies nosti kättänsä tervehtiäkseen kaikkia muita ja antoi Hayatelle erikseen lempeän hymyn.

"Heissan. Me puhuttiinkin jo, että myöhästyisin, mutta kerkesin sittenkin.. Ajattelin ottaa vähän vapaata töistä, all for you.", tämä tervehti hiukan nauraen, helpottaakseen oloaan ja otti laukun pois olaltaan ja istuen sen mukana kaverinsa viereen.
Tämä punnitsi porukkaa katseellaan, puolet eivät olleet edes vielä tulleet.
"Kuinka paljon ihmisiä olisi tulossa?" Keiichi kysyi katsoen ystävääsä mietteliäänä ja haistoi ilmassa vastapoltetun tupakan hajun. Tämä ei ollut moksiskaan vaan katseli vuoron perään ihmisiä sipaisten hiuksiaan korvansa taakse. Sitten tällä tuli mieleen tuttavansa Lucas. Hänkin ilmoitti tulevansa tänään. Miestä hiukan epäilytti, että osaisikohan toinen paikalle, mutta voisi ihan hyvin tarpeen tullen soittaa tälle, vaikka tätä hiukan ujostutti tutustua yhtäkkiä vihamieheensä alakouilta.

// Sen pitempää ei sitten tullut. //

[Lucas Hirowa]

//Meijun jälkeen?.. Mun vuki ilmeisesti XD//

Jossain kauempana kaveriporukasta käveleskeli tumma tukkainen mies, joka näytti hiukan eksyneenoloiselta. Lucas oli kuitenkin iloisella päällä, tämä oli saanut hoidettua hyvin erään potilaan ja plussaksi tänään hän menisi Keiichin seuralaiseksi tämän parhaan ystävän synttäreille.
Vaikkakin juuri tämä ystävä oli yksi syy siihen miksi mies oli Keiichiä kiusannut nuorena, antoi hän menneiden olla ja keskittyä nykyisyyteen.
Oli mukavaa että Keiichi oli nyt ainakin tuttava hänelle, parempi se kuin vihamies.

Lucas katseli ympärilleen samalla kun kantoi kassiaan, tämä kun ei ollut ehtinyt käydä kotona töiden jälkeen, vaan oli joutunut lähtemään töistään. Kassissa oli tämän työvaatteiden lisäksi pikkulahja ja muuta tarpeellista.
Tämä muisti mitä Keiichi oli sanonut kokoontumisesta tai jostain mutta pikkuisia vaikeuksia silti oli.
Lopulta Lucas näki ison porukan, jossa myös ihana kuparihiuksinen mies.
Omituinen tunne valtasi miehen tämän lähestyessä hiukan enemmän porukkaa, pieni pelko, mutta samalla ilahduksen tunne valtasi tämän mielen.

"Keiichi! Anteeksi kun olen myöhässä, töissä meni hiukan pitempään ja meinasin unohtaa missä tavataan", Lucas sanoi naurahtaen, tapansa mukaan toinen oli iloisen kuuloinen.
Tämä katsahti nyt muita ihmisiä hiukan ja nosti näillekkin reilusti kättä.
"Hei kaikille!", Lucas tyytyi sanomaan, tämä ei viitsinyt alkaa toitottamaan hyviä syntymäpäiviä, sen hän tekisi sitten kun kaikki sanoisivat sen.
"Saanko istahtaa viereesi Keiichi, matka oli aika raskas tämä kassi olalla", Lucas kysyi ja vastausta odottamatta istahti miehen viereen, ei kuitenkaan liian tunkeilevasti.
Tämä veti syvään henkeä ja hymyili itsekseen hiukan, kassi oli todella painava ja matka oli ollut sairaalalta asti pitkä kävellen.

//Joo sainpas jotenkin aloitettua XD//

[Hayate Uesaka]

Hayate konttasi hakemaan peilin Soshun selän takaa ja palasi paikalleen, parhaaksi näkemään kuinka Keiichi porhalsi paikalle. Hän hymyili Keiichille takaisin. "Ei se mitään, Keiichirou, tärkeintä että sä pääsit tulemaan." Hayate sanoi ja painoi sitten pään ystävänsä olalle. Muut eivät olleet moksiskaan tästä, sillä he tiesivät Hayaten ja Keiichin olevan parhaita ystäviä, ja he tiesivät heidän seurustelleen.
"No, vielä puuttuu ainakin.. Se sun kaveri.. Ja Sorai-kun, Eisaku, Isei-san.. Ja sitten en tiedä kaikkia jotka on jo meillä.. Ja Atori-san puuttuu.." Hayate selosti ystävälleen. Hän ei ollut kertonut toiselle vielä uudesta tuttavastaan, Atorista, jonka oli tuntenut jo lähes kuukauden ajan. Normaalisti Hayate puhua pälätti kaikki asiansa ystävälleen, mutta tällä kertaa asia oli toisin. Oliko hän varautunut siitä, mitä Keiichi tulisi ajattelemaan Atorista?

Hayate huomasi kun Keiichin seuralainen paukahti paikalle. Joku sai tuossa nuoressa miehessä Hayaten päässä raksuttamaan, hän oli varmasti kuullut toisesta ja nähnytkin toisen. Ja Hayatea etoi miehen Keiichi-addiktio. Hayate tyytyi hymyilemään miehelle, piti kuitenkin päänsä Keiichin olalla.
Loputkin tulivat yhtenä porukkana paikalle ja Hayate alkoi huolestumaan josko Atori jättäisikin illan välistä. Hänestä olisi ollut mukavaa nähdä mies ja pitää hauskaa isolla porukalla. Nuorukainen nosti päänsä ystävänsä olalta ja sytytti uuden tupakan.
"Haya-chan, kerro nyt mikä sulla on!" Soshu yritti jälleen tivata häneltä, mutta Hayate tyytyi puhaltamaan tupakansavut toisen naamaan ja hymyilemään viekkaasti.

//jee, toka kierros ja toivon mukaan Aija tulee tällä kierroksella mukaan~

[Keiichi Hayashi]

// Eiköhän se sieltä jossain vaiheessa pääse mukaa. :>> //

Tämä istui rauhallisena Hayaten vieressä ja katsoi eteenpäin normaalisti. Sivusilmällä tämä kuitenkin näki kaverinsa pään kääntyvän vähän tarkkaavaisesti. Niinpä tämänkin oli pakko katsoa. Heille oli tulossa lisää porukkaa. Oikeastaan tulija oli tämän tuttunsa Lucas. Tämä antoi toiselle osakseen hymyä, mutta toisen toistellessa Keiichin nimeä tämä katsoi toista hiukan tarkkaavaisesti pitäen toisen päätä olallaan.
Kuullessaan Hayaten mainitsevan jotain Atorista, tämä alkoi miettimään minkälainen tuttavuus se sitten oikeasti oli. Kuitenkin Hayaten äänensävystä huomaa, että hänen kaverinsa oli tälle mieluinen.
"Istu vain", tämä sanoi huomaten jumittavan ajatuksiinsa. Tämä sanoi sen ajattelemattomasti, eli äänessään tällä oli hiukan välinpitämättömyyttä. Keiichi ei kuitenkaan tarkoittanut sitä, mutta tätä ahisti jokin jollain tavalla. No onneksi tänään oli juhlat ja tämä saisis kytkettyä oudot ajatukset pois tämän päästä. Ehkä mies vain ajatteli liikaa.

Tätäkin alkoi kiinnostamaan kun ystävänsä kaveri oli epätoitoinen jostain asiasta. Hayate näytti siltä, kuin salaisi jotain asiaa. Kyllä tämä ystävänsä tunsi. Mies kurotti päätänsä kuuntelemaan toista, mutta muisti sitten tuttunsa läsnäolon. Keiichi käänsi päänsä toisen puoleen
"Miten työpäivä meni?", mies kysyi hiukan utelevan kuuloisena, mutta selvästi sillä tavalla, että haki jotain puheenaihetta heidän välilleen. Tämä hymyili odottavasti ja katsoi toista kasvoihin.
Hehän olivat tavanneet vasta muutama viikko sitten, mutta tulivat heti juttuun jostain syystä. Keiichiin ja Lucaksen välillä oli selvästi jonkinlainen yhteys.

[Lucas Hirowa]

Lucas oli itsekkin huomannut kuinka oli ehkä käyttänyt liikaa miehen nimeä, se oli vain niin mukava sanoa.
Vaikka Lucasta haittoi jotenkin oudosti se että Hayate piti päätään Keiichin olalla, yritti tämä olla ajattelematta asiaa.
Tämä oli huomannut Keiichin äänensävyn toisen todetessa että hän saisi istua, muttei ottanut asiaa kuuleviin korviinsa, ilmeisesti ei toinen sitä tahallaan tarkoittanut.
"Hyvä, ettei se haittaa", hän tyytyi vain tokaisemaan ja katseli taas ympärilleen.

Lucas istui nyt hiljaa, kun hommasi että Keiichi kuunteli ystäväänsä.
Tämä oli huomannut jo muutama viikko sitten kun oli nähnyt Keiichin ettei hänen omat tunteensa olleet muuttuneet mihinkään suuntaan, päinvastoin vahvistuneet.
Tämä katsoi nyt Keiichiä silmiin toisen kysyessä miten hänen työpäivänsä oli mennyt.
"Ihan mukavasti oikeastaan, mitä nyt sairaalassa pitää tehdä", Lucas sanoi vastaten toisen hymyyn.
Ihana tunne valtasi kuten aina miehen kun näki toisen hymyilevän, kaiken lisäksi nyt hänelle itselleen.
"Miten itselläsi päivä sujui, olitko töissä?" Lucas kysyi vuorostaan mieheltä, tämä halusi vaihtaa edes vähän kuulumisia, jos nyt tuo Hayate ei antaisikaan hänen jutella Keiichin kanssa.
Jotenkin tuo mustahiuksinen nuori tyyppi otti hermoille, johtuen siitä että oli Keiichiin paras ystävä, kun taas Lucas oli vain tuttava.
Kuitenkin mies vain hymyili toiselle ja siirsi katsettaan hiukan sivuun jottei katsoisi koko ajan miehen ihanan salaperäisen punaisiin silmiin.

//Tämmöinen omistuinen vastaus nyt x3//

[atori]

Hopeahiuksinen hurmuri huokaisi syvälle, kävellessään puistoon päin harmaa olkalaukku hartiallaan. Hän ei huokaillut väsymyksen vuoksi. Syy oli häpeä siitä, että oli ainakin puolituntia myöhässä. Myöhästymisestä kiitos hänen pomolleen. Ai että, kun Atori vihasi häntä! Jos katse voisi tappaa, pomo olisi ollut maan alla jo monta viikkoa.
Hopeahiuksinen mies päätti kuitenkin jättää työhuolensa taakseen, ja nauttia tästä illasta. Ei Hayate jokapäivä 18-vuotta täytä. Atoria hieman jännitti, mitä tämä ilta toisi tullessaan.

Atori näki Hayaten ja hänen kaverinsa istumassa nurmikollaa. Hänen vatsaansa kouri.
Mies ei ollut kovin hyvä luomaan uusia ihmissuhteita. Mutta ystävällinen hän aina on ollut.
Nopeasti mies suoristi valkoisen kauluspaitansa, jossa oli ensimmäiset napit auki, sekä tunnusteli että hiukset olivat hyvin. Hän olisi ihan juuri perillä.

"Moi kaikille!" Atori tervehti, katsoen heitä kaikkia nopeasti. Mies oli aika yllättynyt, miten hyvännäköisiä kavereita nuorukaisella olikaan. Hayate oli silti Atorin mielestä söpöin!
"Anteeksi Hayate, että olen myöhässä. Ongelmia töissä." Atori sanoi huokaisten, istahtaen Hayaten viereen. Häntä hävetti myöhästyminen aivan kaameasti, mutta oli varma ettei nuorukainen siitä kamalasti pahastuisi. Olihan täällä onneksi jo muita kavereita. Ja meno oli jo selvästi päällä.



//ja paskinta vastausta ette voi enää odottaa keneltäkään (paitsi minulta). Anteeksi, tuli ihan outo ku en oikee oo menossa mukana xD mutta kyllä tää tästä pikkuhiljaa! mä en nimittäin ees jaksanu tajuta, missä hemmetissä ne on XD anteeksi siis jos nyt taas mokasin jotain...

[Hayate Uesaka]

//Okei, eli jos kirjotellaan aina minä - meiju - hemu - aija, niin ei mennä sekaisin. :3 Ja aika läppä että kaikilla on pitkät hiukset tässä.. //

Hayate poltti tupakkaansa, ja Soshu jaksoi kinuta häneltä vastauksia johonkin olemattomaan. Oikeastaan Hayate tiesi, mikä hänellä oli, hän oli vain jännittynyt juhlista, ja eritoten siitä, että Atori tulisi niihin.
Nuorukainen huokaisi ja nojasi päätänsä vielä hetken Keiichin olalle, kunnes tumppasi tupakkansa ja kuunteli muiden kaveriensa keskusteluja. Äkkiä hän huomasi lähellä jotain tuttua, nimittäin sen, jota hän oli odottanut jo pitemmän aikaa. "Sä tulit.." Hayate ajatteli iloisena. Atorin kauniit, hopeat hiukset erottuivat jo kaukaa ja pian mies olikin jo tämän ryhmärämän luona. "Moi." Hayate tervehti Atoria hymyn kanssa.
Nuorukainen oli varma siitä, että muilta ei jäänyt Atorin japanilaisuudesta poikkeava ulkonäkö huomioimatta, sillä viltille tuli hetkeksi hiljaista. Hieman jälkikäteen kaikki osasivatkin tervehtiä Atoria takaisin.

"Ei se mitään, tärkeintä että sä tulit." Hayate sanoi Atorin jälkeen ja teki hiukka tilaa, kun mies istui hänen viereensä. Kaikki olivat nyt kasassa ja pitäisi vain odottaa puhelua, että he pääsisivät menemään talolle, aloittamaan juhlat kunnolla.
Nuorukainen vilkaisi muita kavereitaan, ja huomasi eritoten saavan närkästyneen katseen Soshulta. Muiden katseista Hayate ei osannut sanoa, hän vain osasi lukea Soshua hyvin.
Hayatea jännitti, hän ei tiennyt mitä olisi sanonut tai jutellut toisen kanssa noiden katseiden alla, joten hän tyytyi olemaan hiljaa ja mutustamaan alahuultansa.

//Noo, se on hyvä että sä tulit nyt mukaan niin päästää alottaan kunnolla~ Tavallaanhan se on sitä jos ei tuu sillon heti alussa, mutta oo onnellinen ettei jatkettu pitemmälle ilman sua. D: Ja sitä paitsi aivan oikein tajusit~<3

[Keiichi Hayashi]

// Jei, kivaa kun kaikki on koossa. En oo pitkään aikaan ropenu kimpparopea. Pitkät hiukset on vissiin joku näiden läheisten muoti? :'D //

Keiichi keskittyi Lucaksen kanssa juttelemiseen.
"No joo, hyvinhän tässä.. Ei mitään sen erikoisempia. Töissä oli kiireitä, otin vähän vapaata, koska en halunnut missata mitään näistä juhlista", tämä sanoi vaatimattomasti, mutta hymyili toiselle sitten lempeästi. Mies oli hiljaa ja kuunteli toisten puheita, kunnes huomasi kaukaa jonkun hopeahiuksisen astelevan puiston suuntaan. Mies katsoi hiukan epäröiden toista ja melkein toivoi, ettei hän olisi puuttuva vieras. Mutta pian, kun tämä astuutui heidän seuraansa niin Keiichi huomasi hänen olevan osaksi juhlia. Mies katsoi toista hiukan kadehtivana sen takia, että toinen oli aika hyvännäköinen ja siten, että hän sai jotenkin Hayaten huomion kääntymään itseensä. Mies kuitenkin tervehti ohimennen toista, mutta katsoen toiseen puhuessaan tälle. Kuitenkin tämä oli onnellinen, ettei tarvitsisi enää odotella ketään. Muuta kuin puhelinsoittoa.

Tämä hengitti syvään ilmaa sisällensä, tunnelma tämän kohdalla oli aika laimea, koska tämä ei ollut oikeen kauhean juttutuulella, mutta toivoi silti, että juhlat jotenkin poistaisivat tämän jäykkyyttä ja nuorukainen pystyisi rentoutumaan. Olihan sentään tämän parhaan ystävän juhlat.
Tämä oli iloinen siitä, että oli saanut kutsuttua tämän uuden ystävän juhliin, vaikka ei tällä hetkellä paljoa huomiota osoittanutkaan. Mies katsoi Lucakseen yrittäen keksiä puheenaihetta heille, muttei keksinyt. Tämä kuitenkin yritti viestittää toiselle, ettei toinen jäisi ulkopuoliseksi.

// Wäwh, sori. Hiukka lyhyt. x3 //

[Lucas Hirowa]

//Pitkähiustyyli on muotia~ <3 :3//

Lucas kuunteli kun toinen selitti tämän päivästä hänelle. Tästä oli mukavaa että toinen sentään yritti pitää hänet mukana keskustelussa. Keiichiin hymy oli juuri niin ihana kun Lucas oli aina kuvitellut ja se oli tarkoitettu hänelle, missä mielessä sitä mies ei edes halunnut ajatella.
Jopa nuori mieskin piti merkille todella seksikkään ja hyvännäköisen hopeahiuksisen miehen.
Tämäkin tervehti tulijaa ystävällisesti hymyillen, uudet tuttavuudet olivat aina tervetulleita.
Vaikka hopeahiuksinen mies olikin varsin hyvännäköinen ei tämä kuitenkaan vetänyt vertoja ihanalle Keiichille.

Tunnelman muuttuessa hiukan laimeaksi ja hiljaiseksi, tuli Lucakselle omituinen olo, hiukan ulkopuolinen.
Tämä kuitenkin huomasi että toinen yritti viestittää jotain tälle ja hymyili hiukan toiselle.
"Ymmärsinkö oikein että tässä nyt odottelemme että pääsemme varsinaiseen paikkaa juhlimaan parasta ystävääsi?", Lucas kysyi hiukan haikean kuuloisesti ja kuulostikin siltä ettei toinen ollut keksinyt muuta puheenaihetta.

//Mullon lyhyt XD.. nojaa jotain että muutki pääsee vastaamaan~ x3//

[atori]

"Totta kai minä tulin! En jättäisi tulematta mistään hinnasta." Atori sanoi Hayatelle iloisesti, äänestä paistoi hieman myös hämmennystä. Atoria ihmetytti, miten Hayate pystyi edes ajattelemaan tuollasta. Olisihan se erittäin epäkohteliasta jättää tulematta. Ja lisäksi Atori on odottanut tätä jo todella pitkään.
Mies liikkui hieman lähemmäksi Hayatea. Ei kuitenkaan liian lähelle, ettei muut käsittäisi asiaa väärin. Atoria vain hieman jännitti ja Hayate oli ainut, jonka hän tunsi.
Atori hymyili poikaporukalle, kuullessaan muutamien tervehtineen häntä takaisin. Olihan se kivaa saada vastaanotto, vaikka heidän katseesta hieman paistoi välinpitämättömyys ja uteliaisuus..? Atori ei ollut nimittäin varma, oliko Hayate kertonut hänestä muille. Vanhempi nuorukainen oli itsekin hieman utelias, eihän tämä edes tiennyt kenenkään nimeä. Sen takia hän toivoikin, että Hayate esittelisi heidät.
Atoria pisti silmään varsinkin Hayaten vieressä istuva nuorukainen, joka oli erittäin lähellä Hayatea. Olikohan heillä suhde? Atorilla ei ollut nyt aikaa mustasukkaisuuden tunteeseen. Ei hän ollut itse edes varma, mitä hän tuntee Hayatea kohtaan.
Atori päätti nyt vain nauttia illasta.
Mutta Atoria ihmetytti äkillinen hiljaisuus. Ei kai se johtunut vain hänestä?
Hayatekin tuntui jotenkin vaisulta. Mies ei uskaltanut katsoa muita, koska pelkäsi saavansa kylmiä katseita.
Voi ei...ei voisi paremmin enää alkaa..Enhän minä edes tiedä mistä puhua ja mitä sanoa. Atori huokaisi mielessään, yritti näyttää päältä päin kuitenkin normaalilta.
Onneksi sentään eräs Hayaten kaveri avasi suunsa, jotta tämä pelottava hiljaisuus loppui. Atori päätti silti olla itse vielä hiljaa.


// Ja Atori on iha paniikissa! :'< te pelotatte sitä XD haha huomasin kanssa, että kaikilla on pitkät hiukset! joku trendi kyllä nyt!
ja anteeksi taas t o d e l l a typerä vastaus. Te saatte keksiä jotain mullistavaa!

[Hayate Uesaka]

//Mä en tee mitään muuta ku tuijota tuota Atorin avaa... *__*//

Hayaten kasvoille syntyi iloinen hymy siitä, kun Atori sanoi ettei olisi jättänyt tulematta. "Älä kuitenkaan käsitä väärin, mä.." nuorukainen aloitti, mutta hiljeni sitten. Hetken päästä hän alkoi nauramaan. "Unohda, unohda, nautitaan tästä illasta." Hayate sanoi ja hymyili suloisesti.
Erään Hayaten kaverin, Eisakun, kännykkä soi ja hän vastasi siihin nousten viltiltä, ja meni kauemmas puhumaan.

"Joo, me ollaan tässä niin kauan, ku saadaan lupa mennä Haya-chanin kotiin, sielä on vielä järjestelyt käynnissä." Soshu vastasi Lucakselle.
"Päästään menemään." Eisaku sanoi kun tuli takaisin ja seurue alkoi nousemaan ylös. Hayate nousi ja samassa hänen silmänsä sidottiin liinalla, niin ettei hän nähnyt mitään. "Hei varokaa mun meikkejä.." Hayate sanoi, eikä hän enään tiennyt kuka oli missäkin.
Nyt Hayaten vaatteetkin näkyivät, kun hän ei enään ollut myttynä viltillä; mustat housut, joista kulki lenksuja ja metallia sinne sun tänne, sekä musta, vartalonmyötäinen kauluspaita, jossa oli valkoisia hämähäkinseitin kuvioita.
Hayatea tartuttiin olkapäistä ja lähdettiin taluttamaan. Hän kyllä tiesi, mihin he olivat menossa, mutta hän ei saanut itse näemmä nähdä mitään ensimmäisenä.

"Ainiin, täälä on joitain joita kaikki ei tunne vielä." Hayate sanoi ja yritti huitoa käsillään. "Atori-san tuli äsken, ja.. Sitä ennen Keiichiroun kaveri.. Lucasko se oli?" Hayate puhui ja yritti tähytä jonkin verran suuntiin, jossa nimetyt olivat.
"Haya-chan ei kurki yhtään.." Soshu sanoi ja tuli Hayaten taakse laittaen kämmenensä huivin päälle Hayaten silmien kohdalle.
"Soshu!" Hayate huudahti närkästyneenä ja joku otti Soshun kädet pois.

//Lol Soshu lähentelee.

[Keiichi Hayashi]

// Aija sulla oli hyvä vastaus, älä turhaa vähättele ittees.. Öää, actionia please. >D //

Keiichiäkin alkoi painostamaan pienenmoinen hiljaisuus ja tuntui, kun tunnelma olisi jotenkin vaivautunutta. Kuitenkin Lucas alkoi pian kysymään jotain hiljaisuuden keskeltä, niinpä Keiichi ajatteli vastata hänelle, mutta puhelinsoiton jälkeen tämä olikin jo hiljaa, koska vastaus tuli Hayaten kaverilta itseltään. Pian kun porukat nousivat pois viltiltä, tämä nousi heidän mukanaan.
"Tule", tämä viittoi Lucastakin tulemaan mukaansa, ettei jäisi jälkeen.

Ihmeellistä kyllä, tämä huomasi, että myös hopeahiuksinen oli erittäin vaivaantunut ja tunsi jotain katseita itsessään. Ainakin aluksi se siltä näytti. Niinpä kun he kävelivät ja Hayate hortoili kaverinsa vieressä ja tätä alkoi hiukan naurattaa ystävänsä "sokeutuminen." Keiichi teki kuin liikkeen, kun olisi halunnut puhua miehelle, muttei sitten puhunut vaan tyytyi nauramaan sille, kun Hayaten kaveri pääsi kouransa vapaaksi.
"Hei, älkää nyt ihmisten ilmoilla..", Keiichi naurahti ja liikkui heidän takanaan tönäisten leikillään toista hiukan selästä. Tämä kohensi laukkunsa asentoa ja valui sitten kaverinsa viereen.
"Oletko koskaan liikuskellut täällä päin?", tämä kysyi hiukan uteliaana. Ehkä he saisivat kehiteltyä jotain puhumista heidän välilleen. Keiichi jäi kävelemään Lucaksen viereen, koska ei halunnut, että joku olisi jäänyt ulkopuoliseksi heidän kävelireissussaan.

[Lucas Hirowa]

//Kaikkihan on hiukan ymmällään XD//

Pienoinen hiljaisuus ei ollut muuten pahasta olihan se vaihtelua työn meluun verrattuna, mutta tälläisessa porukassa hiukan painoistavaa.
Lucaksen kysymyksen jälkeen alkoi hiukan tapahtua, ja saadessaan vastauksen mies tyytyi nyökkäämään ja hymyili kiitokseksi Hayaten kaverille.
Kuitenkin ilmeisesti lupa oli tullut ja kaikki lähtivät, Lucaskin oli nousemassa ja kuuli Keiichin kehoituksen. Tämä lähti seuraamaan joukkoa napaten kassinsa olalle, painava kassi kuitenkin oli.

Lucaksesta oli inhottavaa kun oli vaivaantunut ja hiljainen ilmapiiri, mutta hänestä tuntui että jos hän nyt aukaisisi suunsa, saisi hän paheksuvia katseita. Kaiken hyvän lisäksi tämä tuli joukun jäljessä painavan kassinsa takia.
..Prkl, kun ei ehtinyt käydä kunnolla kotona..
Kuitenkin tämä kuuli kuinka Keiichi puhui muille ja hymyili hiukan itsekseen siitä kuinka ihana mies oli näin takaapäin.
Toisen tullessa tämän vierelle jutellen, ei mies pitänyt sitä pahakseen, itse asiassa se oli mukavaa.
"Enpä kauheana ole täällä päin kävellyt, siistiä seutua kuitenkin", Lucas vastasi hymyillen Keiichille ja yritti hiukan nopeuttaa tahtiaan. "Jännittääkö sinua yhtään nämä bileet?", mies päätti kysyä, koska itseään jännitti aivan kauheana. Toisaalta hän mietti millainen mies oli humalassa, tuskin saisi tietää, jos sattumoisin itse innostuisi liikaa. Hänen onnekseen huomenna olisi hänen vapaapäivänsä ja tämä saisi olla vaikka koko päivän sängyn pohjalla, jos pääsisi kotiansakkaan.

//XDDD okei Lucas aikoo kai ryypätä pään täyteen.. joo katotaan sitte >D//